Ruanda-mallista maalataan populistisesti aivan liian ruusuista kuvaa, vaikka totuus on ihan jotain muuta.
Inhimillinen ulottuvuus on tietysti keskeisin Ruanda-mallin ongelmista. Tiedän, ettei kaikkia vaivaa mallin inhimilliset ongelmat kovin paljoa. Mutta toivoisin, että edes mallin järjettömistä kustannuksista ja turvallisuusriskeistä puhuttaisiin rehellisesti.
Esim. Iso-Britannialle Ruanda-malli maksaa yhtä turvapaikanhakijaa kohden noin kaksi miljoonaa euroa. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita tyypillisenä vuonna noin 5000, joten veronmaksajille tämä malli maksaisi karkeasti arvioituna 10 miljardia. Tämä tarkoittaisi valtionvelan tuplaamista.
Ja joko meiltä on unohtunut, miten turvapaikan hakijoita voidaan käyttää myös turvallisuutta vaarantavana kiristyskeinona? Turkilla ja EU:lla on turvapaikanhakijoita koskeva sopimus, jota Erdogan on toistuvasti käyttänyt kiristysruuvina EU:ta vastaan.
Suomella ja Venäjälläkin oli turvapaikanhakua koskeva rajasopimus, jota Venäjä nyt häikäilemättömästi rikkoo ja käyttää turvapaikanhakijoita hybridiaseena. Eikö Ruanda-mallin kannattajat muista, että juuri siksi meillä on itäraja parhaillaan suljettu? Emmekö ole oppineet mitään autoritääristen hallintojen kanssa solmittavien turvapaikanhakua koskevien diilien vaaroista?
Suomessa ja EU:ssa tulisi ottaa nyt lusikka kauniiseen käteen eikä koittaa lakaista ongelmia näkymättömiin maton alle, josta ne ponnahtaa monin verroin pahempana esiin tulevaisuudessa.