Hallituksen väite 9 miljardin sopeutuksesta on valetta

Valhe on Kielitoimiston sanakirjan mukaan totuudenvastainen, perätön väittämä. Orpon ja Purran väite yhdeksän miljardin säästöistä on totuudenvastainen, perätön väittämä – eli tyylipuhdasta valehtelua. Totuutta tästä väitteestä on alle puolet ja todelliset hallituksen tekemät säästöt ovat 4.4 miljardia.

Olen sanonut monta kertaa, ettei Orpon ja Purran asettamat säästölukemat perustu todellisuuteen – ensimmäisen kerran sanoin tämän hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä, viimeksi kuluneella viikolla. Olen myös kysynyt monta kertaa, vieläkö joku uskoo, että Orpon ja Purran talouspolitiikka, jossa talouskasvun sijaan kasvaa vain velka ja työttömyys, vie Suomea oikeille raiteille.
Joka ainoa talouden mittari on osoittanut, että pieleen menee eikä mikään indikaattori vihjaa edes varovaisesti, että Orpolla ja Purralla olisi homma hallussa.

Jatka lukemista ”Hallituksen väite 9 miljardin sopeutuksesta on valetta”

Pakollinen ruotsi päiväkoteihin?

RKP:n kuntavaaliohjelman ykkösnosto oli pakollisen ruotsin laajentaminen varahaiskasvatukseen saakka.

Pakollista ruotsin kielen opetusta ei kyllä ole mitään syytä laajentaa, vaan ruotsin pakollisuudesta olisi syytä luopua. Tiedän, että edustan tässä puolueessani varsin poikkeavaa linjaa. Kukaan ei kuitenkaan ole edelleenkään onnistunut esittämään vakuuttavia perusteita sille, miksi juuri ruotsi kaikista maailman tuhansista kielistä tulee olla ainoa pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla.

Mikä on se ulkoinen hyötyajuri, joka perustelee ruotsin pakollisuuden? Tiedostan toki, että meillä on Suomessa rakenteita, jotka tuottavat tarvetta osata ruotsia. Mutta nämä rakenteet ovat yhteiskuntasopimuksella luotuja ja niistä voidaan myös yhteiskuntasopimuksella luopua. Yksittäisen kielen pakollisuudelle pitäisi mielestäni olla aito, laajasti koko kansaa koskeva tarve, jotta pakollisuus ja massiiviset investoinnit ruotsin kieleen olisivat perusteltuja.

Jatka lukemista ”Pakollinen ruotsi päiväkoteihin?”

Jättilakot uhkaavat – ja se on Purran ja Orpon syytä

Jättimäiset lakot uhkaavat taas Suomea – ja se on Orpon ja Purran hallituksen syytä.

Lakot ovat suora seuraus siitä, kun hallitus päätti ideologisista syistä sotkea työmarkkinoiden tasapainon tuomalla lakiin joukon työntekijän asemaa heikentäviä uudistuksia. Nyt työntekijäpuoli – aivan oikeutetusti – pyrkii parantamaan asemaansa työehtoneuvotteluissa.

Koska tämä kirjoitukseni on hyvin kriittinen Orpon hallituksen toimia kohtaan, aloitetaan se toteamalla, että jaan hallituksen tavoitteen tuoda uudistuksia ja joustoja Suomen työmarkkinoille. Kirjoitin jo esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja, että työnteon kannustimia on parannettava ja työllistämisen esteitä on purettava. 1960-70-luvuilta peräisin olevat rakenteet eivät monellakaan tapaa mukaudu 2020-luvun tarpeisiin ja niitä on syytäkin uudistaa. Tässä hallitus on aivan oikeassa.

Mutta hallituksen keinot ovat olleet poikkeuksellisen huonoja. Hallituksen työmarkkinalinja on perustunut lähes kokonaisuudessaan työnantajien valta-aseman vahvistamiseen työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Työntekijöille tarjoillaan jos jonkin näköistä keppiä ja heikennystä. Tätä työntekijöiden oikeuksia heikentävää pakettia hallitus kutsuu ”pohjoismaiseksi työmarkkinamalliksi”. Hallitusohjelman julkaisusta lähtien oli selvää, että näin räikeä epätasapaino kostautuu – ja niin on nyt käymässä, kuten lakot osoittavat.

Jatka lukemista ”Jättilakot uhkaavat – ja se on Purran ja Orpon syytä”