Maksaisitko euron, jos saisit takaisin viisi euroa? Kukapa ei tarttuisi tähän diiliin.
Mielenterveyspalvelut tarjoaisivat meille tällaisen diilin, mutta jostain kumman syystä mielenterveyden hoitoon liittyvissä päätöksissä tähän diiliin ei olla tartuttu. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3.3-5.7 euroa taloudellisina ja terveydellisinä hyötyinä.Terapiatakuu maksaisi itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.
Itse asiassa mielenterveyden panostukset ovat itse asiassa vähentyneet vuosien saatossa. Kun vuonna 2000 sadasta erikoissairaanhoitoon sijoitetusta sadasta eurosta noin 17 euroa meni psykiatriseen hoitoon, meni vuonna 2019 mielenterveyden hoitoon enää 11 euroa.
Samaan aikaa mielenterveysongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja vakavoituneet rajusti. Ja tämä maksaa meille aivan järkyttävästi. OECD arvioi, että Suomen mielenterveyden surkea tila maksaa maallemme 11 miljardia euroa vuodessa. Näin suuri hintalappu syntyy mm. siksi, että mielenterveyssyistä jopa yli 100 000 ihmistä on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Annamme mielenterveysongelmien syrjäyttää ihmisiä aivan turhaan.
Olen erityisen huolissani lasten ja nuorten tilanteesta. Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta ja ahdistuksesta ja entistä useampi on psykiatrisen hoidon tarpeessa. Tarpeesta huolimatta apua ei usein ole saatavilla – ei ainakaan nopeasti. Näin ei voi jatkua!
Aluevaaleissa pitää äänestää päättäjiksi sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tarttua mielenterveyspalveluiden tarjoamaan diiliin. Hyvinvointialueilla voidaan tehdä lukemattomia asioita, joilla voidaan saada ihmiset voimaan paremmin. Voisimme tarjota paljon enemmän lyhyt- ja nettiterapiaa, voimme perustaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarjoavia keskuksia (kuten olemme Vantaalla tehneet) ja vahvistaa kouluterveyden roolia. Vastaukset ongelmien hoitoon on kyllä olemassa ja nyt niihin pitää tarttua!