Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille?
Huumeiden käyttöhuoneet?
Työperäinen maahanmuutto?
Näitä asioita kysyttiin taas aluevaalikoneissa. Jälleen kerran minua jäi ihmetyttämään, miten etenkin puoluekartan oikealla laidalla (perussuomalaisissa, kristillisissä ja jopa kokoomuksessa) unohdetaan tiede, tilastot ja talous, kun kyse on ehkäisystä, huumausaineista ja maahanmuutosta.
Aloitetaan alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä. Raskaudenkeskeytykset maksavat yhteiskunnalle miljoonia joka vuosi. Yhden abortin hinnalla voitaisiin tarjota 13 nuorelle kierukka, jonka vaikutukset kestävät 5-7 vuotta. THL arvioi tämän säästävän yhteiskunnalta noin puolitoista miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Myös Vantaan maksuttoman ehkäisyn ohjelmaa arvioinut väitöstutkimus osoittaa, että maksuton ehkäisy tuo suoria säästöjä vähentyneiden aborttien vuoksi. Lisäksi raskauden keskeytyksestä aiheutuvat mahdolliset fyysiset ja psyykkiset haitat ja niihin liittyvät kustannukset poistuvat. Maksuton ehkäisy ei lisää yhteiskunnan menoja vaan vähentää niitä samalla, kun parannamme nuorten seksuaaliterveyttä ja torjumme taloudellista eriarvoisuutta.
Samoin huumeiden käyttöhuoneista on monella ehdokkaalla aivan käsittämättömän väärille mielikuville pohjautuvat musta-tuntuu-näkemykset. Toisin kuin monet ehdokkaat väittävät, huumeiden käyttöhuoneilla ei ole havaittu huumeiden käyttöä lisäävää vaikutusta eikä häiriökäyttäytyminen ole lisääntynyt. Päinvastoin niillä alueilla, joilla valvottuja pistotiloja on ollut saatavilla, on häiriökäyttäytyminen laantunut, pistosinfektiot vähentyneet ja huumeidenkäyttäjiä saatu ohjattua avun piiriin. Tanskassa ja Norjassa, joissa valvotut pistotilat on otettu käyttöön, huumekuolemat on saatu laskemaan. Nämä kaikki vähentävät jälleen veronmaksajalle koituvaa taakkaa. Vaikkei täysin yksiselitteistä syy-yhteyttä käyttöhuoneiden ja positiivisten tulosten osalta voidakaan tutkimusten perusteella vetää, on selvää, ettei käyttöhuoneet ainakaan lisää häiriöitä tai aiheuta joukoittain vakavia lisähaittoja, kuten monet ehdokkaat esittävät.
Viimeisenä sote-alan työperäinen maahanmuutto. Suomeen pitäisi saada kasvavan palvelutarpeen ja sote-alan työntekijöiden eläköitymisten vuoksi jopa 200 000 uutta sote-työntekijää alle 10 vuoden aikana – tämä on noin puolet koko nykyisestä sote-alan työvoimasta. Vertailun vuoksi Suomen ammattikorkeakoulut ovat viimeisen 30 vuoden aikana kouluttanut vain n. 150 000 sote-työntekijää. Toisin sanoen meillä ei ole mitään mahdollisuutta tilkitä työntekijäpulaa ilman, että osaratkaisuksi otetaan aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäminen (mm. sote-alan palkankorotusten lisäksi). Syitä työperäisen maahanmuuton vastustukselle on ollut välillä jopa hupaisaa kuunnella. Esimerkiksi eräs perussuomalaisehdokas vastusti ulkomaalaistaustaista työvoimaa sen vuoksi, että ”ulkomaalaiset työntekijät ulkonäkönsä vuoksi pelottavat vanhoja ihmisiä”.
Aluevaltuustoihin tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä punnitusti parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuen. Mutuilut ovat valitettavan usein tie virheelliseen ja kalliiseen päätöksen tekoon.