Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta

Keskusta Mika Lintilän johdolla teki eilen ”radikaalin” esityksen: miehen ja nainen tulisi samasta työstä, samalla kokemuksella samassa työpaikassa samaa palkkaa. Sosiaalisessa mediassa asiasta syntyi hörisevä nauru: mitään tasa-arvo-ongelmaa ei naisten palkoissa kuulemma ole.

Totuus on kuitenkin täysin toinen. Suomessa monella sektorilla ja monessa ammatissa naiset saavat samasta työstä miestä vähemmän palkkaa.

Esimerkiksi Suomen ekonomit ovat tehneet palkkaerovertailua viime vuosituhannelta asti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naisekonomit saivat keskimäärin perusteettomasti 12 prosenttia miehiä pienempää palkkaa yksityisellä sektorilla. Naisekonomien perusteeton palkkakuoppa oli siis todellisinta totta senkin jälkeen, kun työkokemuksen, tutkinnon, toimiaseman, työajan, työsuhteen, tulospalkkion, toimialan yms. vaikutukset olivat poistettu. Palkkahaitarin yläpäässä selittämätön ero miesten ja naisten välillä oli jopa yli 14 %.

Jatka lukemista ”Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta”

Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu

Kun Taliban rynnisti elokuun puolivälissä läpi Afganistanin ja valloitti lopulta Kabulin, koko maailma seurasi tapahtumia herkeämättä. Nyt kolme kuukautta myöhemmin Afganistan on vajoamassa maailman synkimpään humanitääriseen kriisiin. Yli 20 miljoonaa ihmistä – puolet koko Afganistanin väestöstä – tarvitsee ruoka-apua selvitäkseen ja noin 10 miljoonaa ihmistä tulee olemaan hätätilassa talven koittaessa. Maailma on kuitenkin ummistanut silmänsä Afganistanin katastrofilta.

Akuutin nälkäkriisin lisäksi Taliban on tehnyt Afganistanin turvallisuustilanteesta sietämättömän. Human Rights Watch on raportoinut aivan viime aikoina, että Taliban on ryhtynyt surmaamaan tasavaltahallinnolle työskennelleitä ihmisiä, jotka se lupasi armahtaa. Amnesty on raportoinut Talibanin myös tappaneen siviileitä, antautuneita sotilaita ja estänyt humanitäärisen avun perillepääsyn. Teloitukset ja käsien katkomiset on palautettu rangaistuksiksi. Jatka lukemista ”Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu”

Velkapopulistien tyhjät puheet

Kaikki pääoppositiopuolueet ovat nyt julkaisseet vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2022 budjetille. Jos joku velkapelkoinen odotti näistä pelastusta krooniselle valtion velanottotarpeelle, oli pettymys varmasti suuri. Kokoomus ottaisi ensi vuonna velkaa yli 5 miljardia euroa. Kristillisdemokraatit velkaantuisivat lisää 5,7 miljardia euroa. Perussuomalaiset ottaisivat velkaa täsmälleen yhtä paljon kuin Marinin hallituskin – 6.7 miljardia euroa.

Viimeisen vuoden ajan jokainen oppositiopuolue on vuorollaan läksyttänyt hallitusta liiallisesta velanotosta. Kritiikki on toki opposition oikeus ja demokraattinen velvollisuus, mutta kritiikin tukena olisi kuitenkin hyvä olla realistinen vaihtoehto. Nyt ei Riikka Purran sanoin oppositiollakaan ole tarjota kuin ”punaisena sojottavaa velkakäyrää”.

Jatka lukemista ”Velkapopulistien tyhjät puheet”