PS-edustajat edistävät kansallisradikalismia 612-marssilla

En ymmärrä tarvetta valkopestä perussuomalaisten kansanedustajien aikomusta osallistua äärioikeistoon kytkeytyneeseen 612-kulkuueeseen.

Kyse ei nimittäin ole siitä, että keneltäkään oltaisiin viemässä vapaus ilmaista mielipidettään tai kieltämässä oikeus osallistua juuri sellaiseen mielipiteenilmaisuun kuin itse haluaa. Kyse on siitä, kenelle ja minkälaisille aatteille perussuomalaiset kansanedustajat antavat tukensa osallistumalla 612-kulkuueeseen.

Kun äärioikeistolaiset toimijat julkisesti iloitsevat, että perussuomalaisten osallistuminen 612-marssiin ”siirtää Overtonin ikkunaa kansallisradikaaliin suuntaan”, tulisi kyetä arvioimaan, haluaako itse olla normalisoimassa kansallisradikalismia. Kun tietää, että kulkue kerää kaikki Suomen äärioikeistoainekset yhteen, tulisi arvioida, haluaako seistä näiden tahojen rinnalla.

Jatka lukemista ”PS-edustajat edistävät kansallisradikalismia 612-marssilla”

Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”

Valtuustoaloite: Dialogilla uutta virtaa kansalaisosallisuuteen

Poliittisessa osallistumisessa on laskeva trendi. Se näkyy muun muassa kuntavaalien äänestysprosenteissa. Maailman haasteet eivät kuitenkaan ole laskussa. Niiden ratkaiseminen vaatii sekä hyviä päättäjiä vaaleilla valittuihin elimiin että uusia osallistumisen keinoja kansalaisille.

Sitran syyskuussa julkaisema Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimus osoittaa, että kuitenkin jopa 700 000 kansalaisista haluaisi osallistua päätöksentekoon enemmän, mutta kokevat, että kynnys osallisuuteen on liian korkea. Lisäksi Sitran tutkimuksesta selvisi, että valtaosa päättäjistä eivät luota kansalaisten kykyyn osallistua vaikeisiin yhteiskunnallisiin teemoihin.

Nykyinen päätöksentekomalli onkin etäännyttänyt kansalaisia politiikasta ja siihen on löydettävä ratkaisu, sillä ihmisten välinen kontakti ja keskustelu on avain luottamuksen rakentamiseksi.
Jatka lukemista ”Valtuustoaloite: Dialogilla uutta virtaa kansalaisosallisuuteen”