Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Kevään 2023 eduskuntavaalit ovat ratkaisevat Suomen tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointivaltio on tuonut Suomelle ja muille hyvinvointivaltiomallin valinneille maille menestystä, vakautta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia, vaurautta, turvallisuutta, vakautta ja onnellisuutta mitattaessa Suomi on poikkeuksetta maailman parhaiden maiden joukossa – ellei jopa maailman paras.

Hyvinvointivaltio on mahdollistanut monille suomalaisille haaveiden toteutumisen. Se on tarjonnut tasa-arvoisen pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastuksiin ja toimeentuloon. Se on antanut mahdollisuuden nousta ylös köyhyydestä ja saavuttaa unelmat.

Hyvinvointivaltio on kuitenkin tullut taitospisteeseen. Ikääntyvä väestö, heikentyvä koulujärjestelmä ja terveydenhuollon ongelmat sekä valtion taloudellisen liikkumavaran kaventuminen aiheuttavat paineita hyvinvointivaltion perustalle.

Jatka lukemista ”Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta”

Vauhtisokeus leikkauksissa uhkaa viedä Suomen kurjistusten tielle

Kokoomus julkisti tänään tavoittelevansa KUUDEN MILJARDIN sopeutusta seuraavan neljän vuoden aikana. Tämä tahti on yksinkertaisesti liian raju, vaikka meillä olisi ennennäkemättömän kiihkeä nousukausi, jota meillä ei siis ole. Sen sijaan olemme orastavassa taantumassa ja Venäjän hyökkäyssodan tuomassa poikkeustilanteessa.

Taloutta pitää tasapainottaa, mutta vaikuttaa siltä, että vauhtisokeus on nyt kaapannut osan poliitikoista. Enkä ole ajatusteni kanssa yksin. Esimerkiksi Sixten Korkman on puhunut noin kolmen miljardin sopeutustarpeesta. Ekonomistit Mika Maliranta ja Jukka Appelqvist kertoivat viime viikolla, ettei välittömiä valtavia leikkaustarpeita ole, vaikka sopeutuksia pitääkin alkaa tekemään nopeasti.

Jatka lukemista ”Vauhtisokeus leikkauksissa uhkaa viedä Suomen kurjistusten tielle”

Mikä järki? Kärsimme työvoimapulasta mutta karkotamme maasta työntekijät

Viimeiset päivät on ihmetelty sitä, kun media on kertonut, kuinka Suomi hyljeksii ulkomailta tänne töihin ja opiskelemaan tulleita. Viikonloppuna Helsingin Sanomat uutisoi Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon hankkineen ja korona- ja tehohoitajana toimineen mongolinaisen karkotustapauksesta. Hän muutti lopulta pois Suomesta. Tänään uutisoitiin, kuinka kvanttialgoritmien parissa työskentelevä kolumbialaismies ei puolestaan saanut oleskelulupaa ja muutti siksi lopulta Saksaan.

Viimeisen vuoden aikana on silmiini osunut myös muita karkotuspäätöksen saaneita sote-työntekijöitä, oleskelulupa-asioiden kanssa kamppaillut pääomasijoittaja sekä kemistiksi valmistunut ”liian ahkera” ruokalähetti, joka haluttiin karkottaa ”liian suurien” tulojen vuoksi.

Valitettavasti ainakaan minua tällaiset tapaukset ei ihmetytä yhtään. Suomi ei nimittäin ole kovinkaan vastaanottava yhteiskunta, jossa ulkomaalaisen olisi helppo tehdä töitä ja sopeutua.

Jatka lukemista ”Mikä järki? Kärsimme työvoimapulasta mutta karkotamme maasta työntekijät”