Sote-asiat voisi järjestää nykyistä paremmin, jos halua on. Ongelmissa ei kannata hakata päätä seinään ja odottaa parempaa lopputulosta toistamalla vanhoja huonoon tulokseen johtavia toimintamalleja. Toisaalta pyörää ei tarvitse keksiä myöskään uudestaan. Meillä ja maailmalla on paljon innovaatioita, jotka säästävät veronmaksajien rahaa, parantavat asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua sekä lisäävät sote-ammattilaisten viihtyvyyttä. Tässä pari hyvää ideaa:
Kotihoitoa 35% halvemmalla, mutta paremmalla laadulla
Mitä jos kotihoito voitaisiin tuottaa yli 30 % halvemmalla parantaen samalla työntekijöiden palkkaa, motivaatiota ja työssä viihtymistä sekä asiakkaiden terveyttä, tyytyväisyyttä ja elämänlaatua? Voisiko sote-alan työpaikka tulla äänestetyksi maan parhaaksi työpaikaksi? Eihän sen pitäisi olla mahdollista.
Hollantilainen Buurtzorg-hoivaketjusäätiö on kuitenkin tehnyt tämän poistamalla käytännössä kaiken johtamis- ja hallintotyön ja antamalla 12-päisille itseohjautuville tiimeille täyden vallan ja vastuun työn järjestämisestä ja suorittamisesta. Buurtzorgilla ei ole esimerkiksi osastostrategioita eikä suunnittelijoita tai asiakasvastaavia – hoivatyö on se pääasia. Tällä tempulla on saatu asiakastyytyväisyys aivan huipputasolle, kulut yli kolmanneksen pienemmiksi ja työntekijät viihtymään töissä. Hoitajille voidaan maksaa parempaa palkkaa, mikä myös helpottaa rekrytointeja. Buurtzorg on jopa valittu Alankomaiden parhaaksi työpaikaksi 2011, 2012 ja 2014.
Mielekästä elämää muistisairaanakin
Jos saisit muistisairauden, riittäisikö sinulle, että vain elämän perustarpeesi – ruoka, peseytyminen, jne. – olisi otettu huomioon? Vai toivoisitko myös muiden tarpeiden kuten sosiaalisten tarpeiden täyttyvän, ne kun eivät katoa muistisairaudessa mihinkään?
Tähän vastaus on muistikylä. Sen sijaan, että muistisairas laitostetaan (kuten Suomessa valitettavan usein tehdään), hänet asutetaan muistikylään, jossa hän voi elää valvotussa yhteisössä keskellä normaalia arkiympäristöä, jossa on kauppoja, ravintoloita ja jopa pubi. Eikä kulutkaan pääse karkaamaan, sillä säästöjä syntyy esimerkiksi vähentyneen lääkinnän ja hoitajien moniammatillisen osaamisen myötä.
ratkaisuja lääkäripulaan
Tuhansia uusia lääkäreitä vai innovatiivista teknologiaa? Arvioiden mukaan jopa 75 % lääkärikäynneistä voisi hoitaa netti- tai puhelinpalveluna.
Seitsemän päivän hoitotakuun täyttäminen vaatisi jopa noin 3000 lääkäriä lisää. Tästä lääkäritarpeesta voitaisiin saada pois jopa puolet siirtämällä noin 50 % lääkärikäynneistä nettiin tai puhelinpalveluksi. Ei kuulosta aivan mahdottomalta! Samalla voitaisiin lisätä nettipalveluita myös mielenterveyden hoitoon!