Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä.
Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.
Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.
Erityisen oleellista on, että palveluja rakennettaessa tunnistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn merkitys.
Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.
Olemme nähneet, että myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarve on erityisen akuutti. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät vantaalaiset lapset ja nuoret joutuvat jonottamaan pahimmillaan yli 90 vuorokautta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsyä.
Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voimme estää vakavien ongelmien syntymisen.
Vihreät on esittänyt, että jokaisessa kunnassa olisi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitää olla kattava mielenterveyspalvelujen verkosto ja useampi matalan kynnyksen palvelupiste. Tarvitsemme myös palvelut turvaavaa terapiatakuuta koko maahan.
Laadittu yhdessä vihreiden puheenjohtajan Iiris Suomelan kanssa. Julkaistu alunperin Vantaan sanomissa 16.12.2021.