Attendo, Mehiläinen ja Esperi care – kolme suurta hoiva-alan peluria – ovat olleet rikkomustensa vuoksi valvontaviranomaisen ja oikeutetusti myös median kynsissä. Vuoden vaihteessa Tehy kysyi Attendon vanhusten parissa työskenteleviltä hoitajilta, onko heillä riittävästi aika vastata potilaan tarpeisiin, johon yli 70 % vastanneista vastasi ”ei”. Riittämättömyyden tunne, kiire ja pelko vanhusten hoidon laiminlyönnistä olivat vanhushuollossa työskentelevän hoitajan tavanomaisimpia tunteita. Attendo kuitenkin vetoaa siihen, että heillä on ollut hoitohenkilöstön mitoitus THL:n suositusten mukainen. Eli mikä hommassa mättää? Todellisuudessa kaikki avustavat työt, kuten siivouspalvelut, keittiöpalvelut yms. on laitettu hoitohenkilöstön hoidettavaksi ja yritykset ovat leikanneet näistä avustavista töistä.
On täysin hoitoalan eettisten periaatteiden vastaista, että voiton ja omistaja-arvon maksimointi aiheuttaa suurta kärsimystä hoivapalvelua käyttäneille vanhuksille ja toisaalta myös hoitohenkilöstölle.
Hoivapalveluihin osoitetut varat hoivaa tarvitsevaa kohti ovat olleet kuntatasolla keskimäärin laskukannalla. Tämä kielii, että hoiva palveluiden kilpailutuksessa määrää ensisijaisesti hinta. Tällä hetkellä vastuu vanhusten hoivapalvelujen tuottamisesta on kunnilla, jotka kollektiivisesti ovat ostaneet 41 prosenttia hoivapalveluista yksityisiltä firmoilta. Palvelujen ulkoistaminen yksityiselle taholle on kiihtynyt nimenomaan 2010- luvulla. THL:n selvitykset ovat osoittaneet, että mm. henkilöstömitoitukset ovat selkeämpi paremmalla mallilla julkisella sektorilla, kuin yksityisissä hoivafirmoissa. Vanhushuollossa esiin nousseet laiminlyönnit lienevät lähinnä jäävuoren huippu. Jos hallituksen esittämä sote-uudistus tulisi voimaan, on varsin todennäköinen uhkakuva, että laiminlyönnit ovat uusi normaali. Onko markkinaehtoinen sote-malli todella suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden selkäranka?