Blogi

Kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa siitä, että tytöt sukupuolensa vuoksi joutuvat yhä edelleen sorron ja syrjinnän kohteeksi. Vaikka Suomessa tasa-arvon eteen on tehty sinnikkäästi työtä, silti täälläkin tapahtuu paljon törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia suljettujen ovien takana. Etenkin vähemmistöryhmissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein muulta yhteiskunnalta piiloon. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä sorto tyttöjä kohtaan on yhteiskunnallisella tasolla tuttu vain teoreettisena ilmiönä. Tyttöihin kohdistuvaa sortoa ei usein osata tunnistaa tai sortoon ei puututa riittävän ajoissa.
Monissa etnisten ja vähemmistöuskontojen ryhmissä syrjitään tyttöjä systemaattisesti nimenomaan sukupuolen takia. Vähemmistöyhteisöissä tyttöihin kohdistuva sorto ilmenee esimerkiksi pakkoavioliittona, ympärileikatuksi joutumisena ja kunniaväkivaltana. Patriarkaalisilla arvoilla on hallitseva rooli yhteisöjen ilmapiirissä ja monia ihmisoikeusrikkomuksia saatetaan perustella kulttuurisilla ja uskonnollisilla syillä. Tapakulttuurin tai uskonnollisten perusteluiden ei voida sallia menevän ihmisoikeuksien tai Suomen lain edelle.
Vähemmistöyhteisöissä ilmeneviin tyttöihin kohdistuviin ihmisoikeusongelmiin ei ole Suomessa pureuduttu riittävästi. Esimerkiksi kotouttamispalveluissa pitää tuoda selkeämmin ilmi Suomen lainsäädännön, uskonnonvapauden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat kulttuurista ja sosiaalista kotoutusta kielen opetuksen ohella. Lisäksi viranomaissektorin koulutukseen on panostettavaa, jotta tyttöihin kohdistuva sorto tunnistetaan helpommin. Resursseja on myös lisättävä matalan kynnyksen palveluihin, jotta apua olisi helpommin saatavilla. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan siis moniulotteisia toimintamalleja, jotta niistä muodostuu kattava palveluverkosto. Esimerkiksi turvakotien määrän lisäämisellä, neuvolatoiminnan laajentamisella sekä eri viranomaistahojen yhteistyön kehittämisellä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syntyä ja auttaa sorron kohteeksi joutuneita.

Seksuaalioikeudet, mukaan lukien aborttioikeus, ovat olennaisimpia ihmisoikeuksia. Jokaiselle tulee sallia itsemääräämisoikeus tehdä päätöksiä omaan kehoonsa, seksuaalisuuteensa ja lapsilukuunsa liittyen ilman ulkopuolista painostusta ja syrjintää. Näin ei kaikkialla kuitenkaan ole. Vuosittain tehdään noin 21,6 miljoonaa vaarallista aborttia, minkä lisäksi jopa 47 000 naista kuolee vaarallisesta abortista johtuviin komplikaatioihin. Kolmetoista prosenttia äitiyskuolemista on vaarallisen abortin seurauksia. Abortti on laillistettava, jotta naisen ei tarvitse altistua komplikaatioille ja kuoleman vaaralle raskaudenkeskeytyksessä. Suomessa ei ole viimeisen yli 40 vuoden aikana tehty parannuksia aborttilakiin ja lainsäädäntömme onkin yksi EU maiden tiukimmista.

On surullista, että vielä 2020-luvulla joudumme taistelemaan yksinkertaisimpienkin ihmisoikeuksiemme puolesta. Osa meistä viettää 28.9 Kansainvälistä turvallisen abortin -päivää mielenilmauksen merkeissä, koska suomalaisessa politiikassa aborttivastaisuus on nostanut viime aikoina päätään. Eduskunnasta on tulossa vaaravyöhyke naisten oikeuksille. Sen sijaan, että eduskunnassa ryhdyttäisiin korjausliikkeisiin tasa-arvokysymyksissä, kansanedustajat, hallitus etunenässä päin vastoin ohjaavat päätöksillään yhteiskuntamme kehitystä kohti takapajuisuutta. Päättäjillämme on merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutuksessa ja tasa-arvon kehityssuunnassa.

Suomen aborttilaki on valmiiksi jo vanhanaikainen. Aborttilaki säätää, että naisen pitää perustella abortin syy. Tämän lisäksi aborttioikeuteen tarvitaan kahden lääkärin lausunto. Pelkkää lain kirjainta vertailevat tilastot vievät Suomen Euroopan tiukimpien abortinrajoittajien joukkoon. Käytännössä abortti on kuitenkin mahdollinen kaikille ja lainsäädäntö tuleekin muuttaa heijastamaan nykykäytäntöä siten, että aborttiin ei tarvitse tarjota perustelua, ja että lääkäreiden arvoista luovuttaisiin. Suurin osa Euroopan maista, sallii abortin ehdoitta tietylle raskausviikolle saakka. Vain muutama harva maa vaatii abortille perustelua, näiden joukossa Suomi, jossa abortille on kuusi hyväksyttyä syytä. Lainsäädäntö asettaa Suomen samaan kastiin esimerkiksi joidenkin Latinalaisen Amerikan sekä muslimimaiden kanssa. Se, että abortti käytännössä myönnetään kaikille, ei poista sitä tosiasiaa, ettei se lain silmissä ole vapaa, ja vain naisen omasta tahdosta riippuva.

Suomen vanhanaikainen aborttilaki on päivitettävä pikimmiten nykyaikaan ja on sallittava naisten itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa. Konservatiivisille mielipiteille ei aborttilainsäädännössä ole tilaa, sillä laittomien aborttien haitat ovat kiistattomia. Esimerkiksi, uskonnollinen vakaumus ei saa ajaa ihmisoikeuksien yli.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 10.9.2018

 

Lapsi SIB-hanke:

Vantaalla valmistellaan Lapsi SIB-vaikuttavuusinvestointihanketta syksyllä 2018. SIB-hankkeen vaikuttavuustavoitteena Vantaalla on ehkäistä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten päätymistä lastensuojelun palveluihin oireilunsa vuoksi. Vaikuttavuusinvestointihanke tähtää siihen, että palvelujen parantamisella ja palveluaukkojen poistamisella kehitetään merkittävästi ko. kohderyhmän palveluja ja tukea. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää mm. lastensuojelun kustannuksia.

Vihreät kannattavat innovatiivista, inhimillistä ja myös taloudellisesti kustannustehokasta lisäpalvelua olemassa olevien palvelujen tueksi. Hankkeen palvelukokonaisuuden sisältö vastaa perheen yksilöllisiä tarpeita. Ongelmiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttaa myös myönteisesti lieveongelmien riskien kitkemiseen ja pienentämiseen. Lisäksi tässä hankkeessa positiivista on se, että rahasto kattaa toiminnan rahoituksen riskit, eli kuntaan ei kohdistu taloudellisia riskitekijöitä.

 

Apotti:

Suunnitelmien mukaan hankkeen käyttöönottoaika on 9.11.2018.  Apotti-hanke on ollut kallis prosessi ja Vantaa on velkaantunut hankkeen valmistelun myötä. Tulevaisuudessa kuitenkin velat menevät maksettavaksi maakunnalle, koska Apottia tullaan käyttämään Uudellamaalla. Apotti-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä kuntalaisilla on mahdollisuus hyödyntää Maisa-sovellusta/ nettisivuportaalia tutkimustulosten tarkistukseen, yhteydenottoon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, ajanvarauksiin, palautteiden tekoon jne.

 

Lastensuojelun tilanne Vantaalle

Itä-Vantaalla on edelleen pulaa sosiaalityöntekijöistä. Tämä ongelma on siis valtakunnallinen eikä koske vain Vantaata. Tästä johtuen Vantaa on joutunut palkkaamaan sosionomeja sosiaalityöntekijän työtehtäviin. Vantaan lastensuojelun asiakkaina on nyt noin 1100 lasta ja tavoitteena on, että asiakasmäärä tippuu 10% vuosittain.

 

Lautakunnan tekemät muutokset talousarvioesitykseen

-Kohta 5. Terveyspalvelut: Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille Vantaalaisnuorille

Vihreiden aloitteesta lautakunnassa keskusteltiin alle 25 vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn hyödyistä sekä mm. myönteisistä kustannustehokkaista vaikutuksista. Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitykseen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi 2019 – 2022 tämän kohdan: ”Ehkäisy laajennetaan alle 25 vuotiaisiin”.

 

-Kohta 7. Vanhus ja vammaispalvelut

Valtuutettu Tiina Tuomela esitti, että ”tulosalueelle esitetään 58 kpl uusia vakansseja, joista 13 vakanssia osoitettaisiin kotihoitoon ensi vuodelle. Alkuperäisen tekstin mukaan kotihoitoon on osoitettu 10 vakanssia. Perustelu tälle esitykselle oli se, että Vantaan väestö vanhenee vauhdikkaasti ja on tärkeätä, että vakanssien määrän nostettaisiin hoidettavien määrän kasvun myötä. Tästä esityksestä äänestettiin lautakunnassa ja enemmistö äänesti pohjaesityksen alkuperäisen ehdotuksen puolesta. Itse äänestin 13:n vakanssimäärän puolesta. Esitystä ei hyväksytty enemmistön päätöksen perusteella. Esitykseen kuitenkin lisättiin tämän kohdan: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että vanhushuollossa seurataan huolellisesti sitä, että vanhusten määrän kasvu huomioidaan henkilöstön mitoituksessa”.