Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?

Eduskunta hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevat sote-työntekijät ottamaan rokotukset koronaa vastaan. Vastakkain asiassa on ihmisten perustuslaillinen oikeus terveyteen ja sote-työntekijöiden itsemääräämisoikeus. Lisäksi asiaan liittyy lukemattomia muita sivuhaaroja. Ihan helppo kysymys tämä ei siis ole. Mielestäni on kuitenkin oikein ohjata riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa työskentelevät ottamaan rokote, ellei lääketieteellistä estettä rokotuksen ottamiselle ole. Koitan tässä tiiviisti selventää, miksi.

Jatka lukemista ”Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?”

Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta

Keskusta Mika Lintilän johdolla teki eilen ”radikaalin” esityksen: miehen ja nainen tulisi samasta työstä, samalla kokemuksella samassa työpaikassa samaa palkkaa. Sosiaalisessa mediassa asiasta syntyi hörisevä nauru: mitään tasa-arvo-ongelmaa ei naisten palkoissa kuulemma ole.

Totuus on kuitenkin täysin toinen. Suomessa monella sektorilla ja monessa ammatissa naiset saavat samasta työstä miestä vähemmän palkkaa.

Esimerkiksi Suomen ekonomit ovat tehneet palkkaerovertailua viime vuosituhannelta asti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naisekonomit saivat keskimäärin perusteettomasti 12 prosenttia miehiä pienempää palkkaa yksityisellä sektorilla. Naisekonomien perusteeton palkkakuoppa oli siis todellisinta totta senkin jälkeen, kun työkokemuksen, tutkinnon, toimiaseman, työajan, työsuhteen, tulospalkkion, toimialan yms. vaikutukset olivat poistettu. Palkkahaitarin yläpäässä selittämätön ero miesten ja naisten välillä oli jopa yli 14 %.

Jatka lukemista ”Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta”

Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä.

Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.

Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.

Jatka lukemista ”Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja”