Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?

Kuka muistaa joskus kuulleen, että sote-alan paremmat palkat tuhoaisivat maamme kilpailukyvyn? Joka kerta, kun sote-alan palkankorotustarpeet nousevat keskusteluun, alkaa taistelu siitä, onko Suomella niihin varaa.

Paljon tärkeämpi kysymys on kuitenkin, onko meillä varaa olla nostamatta sote-alan palkkoja. Kuinka kalliiksi käy, jos ihmisille ei tarjota hoitoa oikeaan aikaan – tai ollenkaan? Mitä se tekee työ- ja kilpailukyvyllemme?

Meillä on akuutti sote-alan työntekijäpula, johon parempi palkka toimisi täsmälääkkeenä. Huono uutinen on se, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan sote-alalle vielä 200 000 uutta työntekijää eläköitymisten ja kasvavan palvelutarpeen takia. Jo nyt työntekijäpula näkyy konkreettisesti vanhusten palvelutaloissa, päivystyksissä ja esim. jonoina covid-rokotepisteillä. En uskalla edes kuvitella, miten katastrofaalinen tilanne 200 000 sote-ammattilaisen resurssivaje olisi maamme terveydelle, hyvinvoinnille ja työkyvylle. Sellainen meitä kuitenkin uhkaa, jos jatkamme odottamista kädet taskussa.

Jatka lukemista ”Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?”

Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?

Eduskunta hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevat sote-työntekijät ottamaan rokotukset koronaa vastaan. Vastakkain asiassa on ihmisten perustuslaillinen oikeus terveyteen ja sote-työntekijöiden itsemääräämisoikeus. Lisäksi asiaan liittyy lukemattomia muita sivuhaaroja. Ihan helppo kysymys tämä ei siis ole. Mielestäni on kuitenkin oikein ohjata riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa työskentelevät ottamaan rokote, ellei lääketieteellistä estettä rokotuksen ottamiselle ole. Koitan tässä tiiviisti selventää, miksi.

Jatka lukemista ”Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?”

Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta

Keskusta Mika Lintilän johdolla teki eilen ”radikaalin” esityksen: miehen ja nainen tulisi samasta työstä, samalla kokemuksella samassa työpaikassa samaa palkkaa. Sosiaalisessa mediassa asiasta syntyi hörisevä nauru: mitään tasa-arvo-ongelmaa ei naisten palkoissa kuulemma ole.

Totuus on kuitenkin täysin toinen. Suomessa monella sektorilla ja monessa ammatissa naiset saavat samasta työstä miestä vähemmän palkkaa.

Esimerkiksi Suomen ekonomit ovat tehneet palkkaerovertailua viime vuosituhannelta asti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naisekonomit saivat keskimäärin perusteettomasti 12 prosenttia miehiä pienempää palkkaa yksityisellä sektorilla. Naisekonomien perusteeton palkkakuoppa oli siis todellisinta totta senkin jälkeen, kun työkokemuksen, tutkinnon, toimiaseman, työajan, työsuhteen, tulospalkkion, toimialan yms. vaikutukset olivat poistettu. Palkkahaitarin yläpäässä selittämätön ero miesten ja naisten välillä oli jopa yli 14 %.

Jatka lukemista ”Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta”