Hoitajapula pahenee rajusti – kohta on myöhäistä korjata asia

Hoitajapula on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähi- ja sairaanhoitajista on tällä hetkellä 25 000 ammattilaisen vaje. Osissa Suomea hoitajapula on jopa viisinkertaistunut parissa vuodessa.

Kun keväällä hoitajajärjestöt suunnitteli kahden viikon pituista 25 000 työntekijän lakkoa, alkoi ministeri Aki Linden laatimaan pakkotyölakia, jottei potilasturvallisuus vaarantuisi. Nyt kun työnantajapuoli laiminlyö turvallisuuden ihan vastaavalla mittakaavalla, kovin vähän löytyy kiinnostusta.

Milloin me Suomessa heräämme siihen, että olisi viimein aika vaihtaa itsetulostettavat kiitoskortit, Finlandiatalon juhlavalaisut ja puheet kutsumustyöstä sellaiseen palkkaan ja työoloihin, joilla hoitajapula ratkeaa?

Jatka lukemista ”Hoitajapula pahenee rajusti – kohta on myöhäistä korjata asia”

Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”

Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Kevään 2023 eduskuntavaalit ovat ratkaisevat Suomen tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointivaltio on tuonut Suomelle ja muille hyvinvointivaltiomallin valinneille maille menestystä, vakautta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia, vaurautta, turvallisuutta, vakautta ja onnellisuutta mitattaessa Suomi on poikkeuksetta maailman parhaiden maiden joukossa – ellei jopa maailman paras.

Hyvinvointivaltio on mahdollistanut monille suomalaisille haaveiden toteutumisen. Se on tarjonnut tasa-arvoisen pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastuksiin ja toimeentuloon. Se on antanut mahdollisuuden nousta ylös köyhyydestä ja saavuttaa unelmat.

Hyvinvointivaltio on kuitenkin tullut taitospisteeseen. Ikääntyvä väestö, heikentyvä koulujärjestelmä ja terveydenhuollon ongelmat sekä valtion taloudellisen liikkumavaran kaventuminen aiheuttavat paineita hyvinvointivaltion perustalle.

Jatka lukemista ”Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta”