Kokoomuksen verolupaksien hyödyt valuisivat lähinnä suurituloisille

Nyt se on laskettu virallisesti: Kokoomuksen rummuttamat veronkevennykset ei hyödyttäisi pienituloisia ollenkaan. Jopa tavalliselle palkansaajalle hyödyt ovat varsin mitättömät, kympin tai maksimissaan pari kuukaudessa. Esimerkiksi alle 1400 € / kk tienaavalle – kuten esimerkiksi opiskelijoille, joille kokoomus esittää myös muita leikkauksia – hyöty olisi pyöreät nolla euroa.

Veroalen hyödyt valuvat – yllätys yllätys – kaikkein parhaiten tienaaville. Suurituloisimmalle kymmenykselle annettaisiin miljardipotista neljännes. Samalla kolme pienituloisinta tulokymmenyksien ryhmää saisivat potista vain rippeet – yhteensä 10 prosenttia.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Etenkin pienempituloiset ja tavalliset palkansaajat ovat juuri ne, jotka kipuilevat kohonneiden hintojen ja nousseiden korkojen kanssa. Samalla kokoomus aikoo leikata sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa, mikä tekisi monen pienituloisen elämän vielä aiempaa tukalammaksi. Käytännössä kyseessä olisi tulonsiirto heikompiosaisilta parempiosaisille.
Jatka lukemista ”Kokoomuksen verolupaksien hyödyt valuisivat lähinnä suurituloisille”

Hoitajapula pahenee rajusti – kohta on myöhäistä korjata asia

Hoitajapula on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähi- ja sairaanhoitajista on tällä hetkellä 25 000 ammattilaisen vaje. Osissa Suomea hoitajapula on jopa viisinkertaistunut parissa vuodessa.

Kun keväällä hoitajajärjestöt suunnitteli kahden viikon pituista 25 000 työntekijän lakkoa, alkoi ministeri Aki Linden laatimaan pakkotyölakia, jottei potilasturvallisuus vaarantuisi. Nyt kun työnantajapuoli laiminlyö turvallisuuden ihan vastaavalla mittakaavalla, kovin vähän löytyy kiinnostusta.

Milloin me Suomessa heräämme siihen, että olisi viimein aika vaihtaa itsetulostettavat kiitoskortit, Finlandiatalon juhlavalaisut ja puheet kutsumustyöstä sellaiseen palkkaan ja työoloihin, joilla hoitajapula ratkeaa?

Jatka lukemista ”Hoitajapula pahenee rajusti – kohta on myöhäistä korjata asia”

Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”