Pikku tyttönä luulin, että sana ”pakolainen” oli kirosana

OLETKO koskaan joutunut rasismin kohteeksi? Entä tiedätkö, miltä tuntuu, kun ulkopuolisten sanat jättävät ikuiset arvet sydämeen? Voisin kirjoittaa rasismista satoja sivuja, mutta tällä kerta tyydyn tähän lyhyeen tarinaan itsestäni.

Minulta kysytään usein, mistä maasta olen kotoisin. Välillä annan ihmisten arvailla kansalaisuuttani, ja tähän mennessä vain parin ihmisen arvaukset ovat osuneet oikeaan. Tätä samaa kysymystä olen kuitenkin pohtinut paljon: minkä maalainen oikeasti olen? En tiedä, miltä tuntuu kuulua johonkin tiettyyn kansaan ja kulttuuriin.

Olen aina elänyt pakolais­statuksella eri maissa, eikä minulla ole koskaan ollut mahdollisuutta käydä vanhempieni synnyinmaassa.

Pikkutyttönä luulin, että ”pakolainen” oli kirosana. Kun kotipihallani kinastelin naapurin lasten kanssa, saatoin itsekin haukkua heitä pakolaisiksi tajuamatta, että he olivat valtaväestöön kuuluvia ja minä olin se, jota pitäisi haukkua pakolaiseksi. Mutta tuo sana oli niin inhottavan loukkaava, että se lopetti kinastelun.

Koulussa olin suosittu ja menestynyt oppilas. Silti jouduin epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Yhdellä opettajalla oli tapana kehua minua muille oppilaille, että ”tämä tyttö on tosi hyvä oppilas vaikka onkin pakolainen”.

Pikkutyttönä pakolaisuus tarkoitti minulle huonommuutta, kakkosluokan kansalaisuutta, kelvottomuutta ja arvottomuutta. Pakolaisuus tarkoitti sitä, että pitää nöyrästi niellä solvauksia ja tuntea olonsa toivottomana toisten kotiin tunkeutujana.

Onneksi rankat ajat ovat nyt ohi. En ole enää se pikkutyttö, joka tunsi syyllisyyttä kotimaansa konfliktin takia. Nyt tiedän, ettei minun tarvitsekaan tuntea kuuluvani mihinkään maahan ollakseni hyvä. Riittää, että olen ihminen ihmiselle.

Jos sinulla on ennakkoluuloja jotakuta kohtaan, varmista, ettet päästä vahingossakaan loukkaavia sanoja suustasi. Joskus ne jättävät ikuiset arvet toisen ihmisen sydämeen.

Miksi ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille

Miksi ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille? Aborttien määrä on korkeimmillaan 20-24 -vuotiaiden keskuudessa. Vielä muutama vuosi sitten aborttien hälyttävä luku aiheutti Vantaalle ylimääräisiä kustannuksia, mutta vuonna 2013 käynnistetyn tehostetun ehkäisyohjelman ansiosta aborttien määrä saatiin laskuun.

Tällä hetkellä Vantaalla ensimmäinen ehkäisyväline annetaan ilmaiseksi kaikille naisille, ei vain nuorille. Tässä asiassa Vantaa on edelläkävijä ja voimme olla ylpeitä kotikaupungistamme. Lisäksi Vantaa tarjoaa alle 20-vuotiaille ehkäisyn aloittaville naisille yhdeksän kuukauden hormonaalisen ehkäisyn ilmaiseksi.

Vantaalla on pätevää näyttöä maksuttoman ehkäisyn hyödyistä, joten käytäntöä on laajentava ja hyödynnettävä entistä enemmän. Vantaan tiukkaa taloudentilannetta ajatellen maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille naisille on erittäin järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Esimerkiksi yhden abortin hinnalla saa 13 kierukkaa. Maksuttomien ehkäisyjen myötä kaupungimme on säästänyt jopa satoja tuhansia euroja vuodessa.

Maksuttomasta ehkäisystä olisi paljon tukea nuorille naisille;  kaikille naisille helposti saatavan ehkäisyn avulla voitaisiin ennaltaehkäistään abortista johtuvia haittavaikutuksia sekä vähentää naisten kokeman syyllisyyden tunteen vaikutuksia, kuten ahdistuneisuutta. Pidetään meidän nuorista huolta!

Turvapaikka Suomesta?

Kuluneen vuoden aikana turvapaikanhakijat ovat olleet monissa foorumeissa kuuma puheenaihe. Oleskelulupien edellytysten kiristäminen keväällä 2016 oli virhe. Miksi ihmisiltä vietiin oikeus saada kansainvälistä suojelua humanitäärisin perustein?

Kuluneen vuoden aikana maahanmuuttoviraston päätehtävänä on ollut purkaa turvapaikkahakemusten ruuhkaa ja hallituksen linjana on ollut saada Suomesta ”vähemmän houkutteleva” EU:n ulkopuolella olevien pakolaisten silmissä.

Kansainvälisten sopimusten ja Suomen lakien perusteella Suomi on velvollinen antamaan suojelua sitä tarvitseville. Kiintiöpakolaisten kapasiteetin nostaminen on yksi keino vähentää laittoman maahanmuuton määrää. Tosi asia on se, että Suomi maksaa turvapaikanhakijoiden kustannuksia sinä aikana, kun heidän turvapaikanhakemuksia käsitellään. Toinen tosi asia on se, että heidän seassaan on myös ”elintasomatkustajia”.

Turvapaikanhakijat joutuvat oleskelemaan vastaanottokeskuksissa pitkiä aikoja, jopa vuosia. Tämä itsestään altistaa heitä passivoitumiseen, laitostumiseen sekä lisää mielenterveysongelmien riskiä. Tähän hätään järkevintä olisi, että Maahanmuuttoviraston henkilöstömitoituksia lisättäisiin edelleen. Tällöin hakemusten käsittelyajat lyhenisivät, virhearvioiden mahdollisuus vähenisi ja pitkällä tähtäimellä tämä olisi Suomelle taloudellisesti kannattavampaa sekä turvapaikanhakijoille inhimillisempää.