Sote-asiat voisi järjestää nykyistä paremmin, jos halua on. Ongelmissa ei kannata hakata päätä seinään ja odottaa parempaa lopputulosta toistamalla vanhoja huonoon tulokseen johtavia toimintamalleja. Toisaalta pyörää ei tarvitse keksiä myöskään uudestaan. Meillä ja maailmalla on paljon innovaatioita, jotka säästävät veronmaksajien rahaa, parantavat asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua sekä lisäävät sote-ammattilaisten viihtyvyyttä. Tässä pari hyvää ideaa:
Ilmastotekoja hyvinvointialueilla?
Voiko aluevaltuutettu päätöksillään vaikuttaa polttoaineen pumppuhintaan? No ei voi!
Voiko aluevaltuutettu vaikuttaa hyvinvointialueen synnyttämään hiilijalanjälkeen? Kyllä voi ja isosti – suoraan ja välillisesti!
Vihreitä on syytetty siitä, että ilmastoasioiden korostaminen olisi jotenkin päälleliimattu teema sote-vaaleissa. Vähän kuin perussuomalaisten bensateema. Erona on kuitenkin se, että aluevaltuutettujen päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden aiheuttamiin hiilipäästöihin, kun taas bensan hintaan ei kyllä vaikuta yksikään aluevaltuustossa tehtävä päätös.
Hyvinvointialueilla kulutetaan sähköä, lämmitetään rakennuksia, tuotetaan jätteitä, tarjotaan ruokaa ja niin edelleen. Merkittävistä päästölähteistä oikeastaan vain liikenteen päästöihin hyvinvointialueen päättäjät eivät vaikuta suoraan. Välillisesti voidaan kuitenkin vaikuttaa niihinkin esimerkiksi sijoittamalla palvelut mahdollisimman lähelle ihmisiä ja joukkoliikenteen solmukohtiin sekä kasvattamalla virtuaalisten ratkaisujen osuutta, jolloin liikkumisen tarvetta ei välttämättä synny ollenkaan.
Ehkäisyssä, huumeissa ja maahanmuutossa tiede, tilastot ja talous tuppaavat unohtumaan
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille?
Huumeiden käyttöhuoneet?
Työperäinen maahanmuutto?
Näitä asioita kysyttiin taas aluevaalikoneissa. Jälleen kerran minua jäi ihmetyttämään, miten etenkin puoluekartan oikealla laidalla (perussuomalaisissa, kristillisissä ja jopa kokoomuksessa) unohdetaan tiede, tilastot ja talous, kun kyse on ehkäisystä, huumausaineista ja maahanmuutosta.
Aloitetaan alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä. Raskaudenkeskeytykset maksavat yhteiskunnalle miljoonia joka vuosi. Yhden abortin hinnalla voitaisiin tarjota 13 nuorelle kierukka, jonka vaikutukset kestävät 5-7 vuotta. THL arvioi tämän säästävän yhteiskunnalta noin puolitoista miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Myös Vantaan maksuttoman ehkäisyn ohjelmaa arvioinut väitöstutkimus osoittaa, että maksuton ehkäisy tuo suoria säästöjä vähentyneiden aborttien vuoksi. Lisäksi raskauden keskeytyksestä aiheutuvat mahdolliset fyysiset ja psyykkiset haitat ja niihin liittyvät kustannukset poistuvat. Maksuton ehkäisy ei lisää yhteiskunnan menoja vaan vähentää niitä samalla, kun parannamme nuorten seksuaaliterveyttä ja torjumme taloudellista eriarvoisuutta.