Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa

Maksaisitko euron, jos saisit takaisin viisi euroa? Kukapa ei tarttuisi tähän diiliin.

Mielenterveyspalvelut tarjoaisivat meille tällaisen diilin, mutta jostain kumman syystä mielenterveyden hoitoon liittyvissä päätöksissä tähän diiliin ei olla tartuttu. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3.3-5.7 euroa taloudellisina ja terveydellisinä hyötyinä.Terapiatakuu maksaisi itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Itse asiassa mielenterveyden panostukset ovat itse asiassa vähentyneet vuosien saatossa. Kun vuonna 2000 sadasta erikoissairaanhoitoon sijoitetusta sadasta eurosta noin 17 euroa meni psykiatriseen hoitoon, meni vuonna 2019 mielenterveyden hoitoon enää 11 euroa.

Jatka lukemista ”Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa”

Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?

Kuka muistaa joskus kuulleen, että sote-alan paremmat palkat tuhoaisivat maamme kilpailukyvyn? Joka kerta, kun sote-alan palkankorotustarpeet nousevat keskusteluun, alkaa taistelu siitä, onko Suomella niihin varaa.

Paljon tärkeämpi kysymys on kuitenkin, onko meillä varaa olla nostamatta sote-alan palkkoja. Kuinka kalliiksi käy, jos ihmisille ei tarjota hoitoa oikeaan aikaan – tai ollenkaan? Mitä se tekee työ- ja kilpailukyvyllemme?

Meillä on akuutti sote-alan työntekijäpula, johon parempi palkka toimisi täsmälääkkeenä. Huono uutinen on se, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan sote-alalle vielä 200 000 uutta työntekijää eläköitymisten ja kasvavan palvelutarpeen takia. Jo nyt työntekijäpula näkyy konkreettisesti vanhusten palvelutaloissa, päivystyksissä ja esim. jonoina covid-rokotepisteillä. En uskalla edes kuvitella, miten katastrofaalinen tilanne 200 000 sote-ammattilaisen resurssivaje olisi maamme terveydelle, hyvinvoinnille ja työkyvylle. Sellainen meitä kuitenkin uhkaa, jos jatkamme odottamista kädet taskussa.

Jatka lukemista ”Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?”

Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?

Eduskunta hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevat sote-työntekijät ottamaan rokotukset koronaa vastaan. Vastakkain asiassa on ihmisten perustuslaillinen oikeus terveyteen ja sote-työntekijöiden itsemääräämisoikeus. Lisäksi asiaan liittyy lukemattomia muita sivuhaaroja. Ihan helppo kysymys tämä ei siis ole. Mielestäni on kuitenkin oikein ohjata riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa työskentelevät ottamaan rokote, ellei lääketieteellistä estettä rokotuksen ottamiselle ole. Koitan tässä tiiviisti selventää, miksi.

Jatka lukemista ”Mitä ajattelen sote-alan ”pakkorokotuksista”?”