Eduskunta hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa riskiryhmien kanssa lähikontaktissa olevat sote-työntekijät ottamaan rokotukset koronaa vastaan. Vastakkain asiassa on ihmisten perustuslaillinen oikeus terveyteen ja sote-työntekijöiden itsemääräämisoikeus. Lisäksi asiaan liittyy lukemattomia muita sivuhaaroja. Ihan helppo kysymys tämä ei siis ole. Mielestäni on kuitenkin oikein ohjata riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa työskentelevät ottamaan rokote, ellei lääketieteellistä estettä rokotuksen ottamiselle ole. Koitan tässä tiiviisti selventää, miksi.
Rokotukset ovat edelleen hyvän hygienian ja kontaktien välttämisen ohella ainoa keino hillitä koronaviruksen leviämistä. Rokotukset eivät anna 100 % suojaa, mutta rokotuksen saanut on itse vähemmän altis saamaan tartunnan ja myös vähemmän altis levittämään tartuntaa eteenpäin. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden kanssa työskennellessä on tärkeää, että todennäköisyys viruksen levittämiselle on minimoitu.
Sote-alan työntekijät ovat rokottautuneet vapaaehtoisesti kaksinkertaisesti lähes kokonaan jo ennen rokotevelvoitteesta säätävän lain voimaantuloa. Toivon, että sille verraten pienelle joukolle, joka vakaumuksensa takia ei rokotusta uudesta laista huolimatta ota, voidaan osoittaa vaihtoehtoisia työtehtäviä. Vakaumusta tulee kunnioittaa, mutta vakaumuksensa takia rokottautumatta jättävän tulee myös kantaa päätöksestään vastuu – myös siinä tapauksessa, ettei vaihtoehtoista työtehtävää ole tarjolla. Enempää syyllistämistä ja kahtiajakoa emme tarvitse, mutta oikeudet, velvollisuudet ja vastuu kulkevat käsikädessä yhteiskunnassamme.
Lopulta kuitenkin kysymys tiivistyy siihen, että sote-henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä valinta asiassa. Sairaalla tai palvelutalossa asuvalla vanhuksella puolestaan ei ole valinnanmahdollisuutta – hänen on pystyttävä luottamaan siihen, että hän on hoitoa saadessaan turvassa. Rokotteet ovat tutkitusti paras keino turvan varmistamiseksi, ja perustuslain silmissä tämä oikeus on myös kaikkein määräävin.
P.S. Toivoisin, että suhtautuisimme myös muihin sote-alan paljon suurempiin kysymyksiin vastaavalla intohimolla. Meillä on esimerkiksi ratkaistavana sote-alalla satojen työntekijöiden työvoima-aukko, jonka kansantaloudellinen vaikutus mitataan miljardeissa.