Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta

Keskusta Mika Lintilän johdolla teki eilen ”radikaalin” esityksen: miehen ja nainen tulisi samasta työstä, samalla kokemuksella samassa työpaikassa samaa palkkaa. Sosiaalisessa mediassa asiasta syntyi hörisevä nauru: mitään tasa-arvo-ongelmaa ei naisten palkoissa kuulemma ole.

Totuus on kuitenkin täysin toinen. Suomessa monella sektorilla ja monessa ammatissa naiset saavat samasta työstä miestä vähemmän palkkaa.

Esimerkiksi Suomen ekonomit ovat tehneet palkkaerovertailua viime vuosituhannelta asti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naisekonomit saivat keskimäärin perusteettomasti 12 prosenttia miehiä pienempää palkkaa yksityisellä sektorilla. Naisekonomien perusteeton palkkakuoppa oli siis todellisinta totta senkin jälkeen, kun työkokemuksen, tutkinnon, toimiaseman, työajan, työsuhteen, tulospalkkion, toimialan yms. vaikutukset olivat poistettu. Palkkahaitarin yläpäässä selittämätön ero miesten ja naisten välillä oli jopa yli 14 %.

Jatka lukemista ”Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta”

Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä.

Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.

Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.

Jatka lukemista ”Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja”

Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu

Kun Taliban rynnisti elokuun puolivälissä läpi Afganistanin ja valloitti lopulta Kabulin, koko maailma seurasi tapahtumia herkeämättä. Nyt kolme kuukautta myöhemmin Afganistan on vajoamassa maailman synkimpään humanitääriseen kriisiin. Yli 20 miljoonaa ihmistä – puolet koko Afganistanin väestöstä – tarvitsee ruoka-apua selvitäkseen ja noin 10 miljoonaa ihmistä tulee olemaan hätätilassa talven koittaessa. Maailma on kuitenkin ummistanut silmänsä Afganistanin katastrofilta.

Akuutin nälkäkriisin lisäksi Taliban on tehnyt Afganistanin turvallisuustilanteesta sietämättömän. Human Rights Watch on raportoinut aivan viime aikoina, että Taliban on ryhtynyt surmaamaan tasavaltahallinnolle työskennelleitä ihmisiä, jotka se lupasi armahtaa. Amnesty on raportoinut Talibanin myös tappaneen siviileitä, antautuneita sotilaita ja estänyt humanitäärisen avun perillepääsyn. Teloitukset ja käsien katkomiset on palautettu rangaistuksiksi. Jatka lukemista ”Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu”