Ilmastotekoja hyvinvointialueilla?

Voiko aluevaltuutettu päätöksillään vaikuttaa polttoaineen pumppuhintaan? No ei voi!

Voiko aluevaltuutettu vaikuttaa hyvinvointialueen synnyttämään hiilijalanjälkeen? Kyllä voi ja isosti – suoraan ja välillisesti!

Vihreitä on syytetty siitä, että ilmastoasioiden korostaminen olisi jotenkin päälleliimattu teema sote-vaaleissa. Vähän kuin perussuomalaisten bensateema. Erona on kuitenkin se, että aluevaltuutettujen päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden aiheuttamiin hiilipäästöihin, kun taas bensan hintaan ei kyllä vaikuta yksikään aluevaltuustossa tehtävä päätös.

Hyvinvointialueilla kulutetaan sähköä, lämmitetään rakennuksia, tuotetaan jätteitä, tarjotaan ruokaa ja niin edelleen. Merkittävistä päästölähteistä oikeastaan vain liikenteen päästöihin hyvinvointialueen päättäjät eivät vaikuta suoraan. Välillisesti voidaan kuitenkin vaikuttaa niihinkin esimerkiksi sijoittamalla palvelut mahdollisimman lähelle ihmisiä ja joukkoliikenteen solmukohtiin sekä kasvattamalla virtuaalisten ratkaisujen osuutta, jolloin liikkumisen tarvetta ei välttämättä synny ollenkaan.

Jatka lukemista ”Ilmastotekoja hyvinvointialueilla?”

Ehkäisyssä, huumeissa ja maahanmuutossa tiede, tilastot ja talous tuppaavat unohtumaan

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille?

Huumeiden käyttöhuoneet?

Työperäinen maahanmuutto?

Näitä asioita kysyttiin taas aluevaalikoneissa. Jälleen kerran minua jäi ihmetyttämään, miten etenkin puoluekartan oikealla laidalla (perussuomalaisissa, kristillisissä ja jopa kokoomuksessa) unohdetaan tiede, tilastot ja talous, kun kyse on ehkäisystä, huumausaineista ja maahanmuutosta.

Aloitetaan alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä. Raskaudenkeskeytykset maksavat yhteiskunnalle miljoonia joka vuosi. Yhden abortin hinnalla voitaisiin tarjota 13 nuorelle kierukka, jonka vaikutukset kestävät 5-7 vuotta. THL arvioi tämän säästävän yhteiskunnalta noin puolitoista miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Myös Vantaan maksuttoman ehkäisyn ohjelmaa arvioinut väitöstutkimus osoittaa, että maksuton ehkäisy tuo suoria säästöjä vähentyneiden aborttien vuoksi. Lisäksi raskauden keskeytyksestä aiheutuvat mahdolliset fyysiset ja psyykkiset haitat ja niihin liittyvät kustannukset poistuvat. Maksuton ehkäisy ei lisää yhteiskunnan menoja vaan vähentää niitä samalla, kun parannamme nuorten seksuaaliterveyttä ja torjumme taloudellista eriarvoisuutta.

Jatka lukemista ”Ehkäisyssä, huumeissa ja maahanmuutossa tiede, tilastot ja talous tuppaavat unohtumaan”

Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa

Maksaisitko euron, jos saisit takaisin viisi euroa? Kukapa ei tarttuisi tähän diiliin.

Mielenterveyspalvelut tarjoaisivat meille tällaisen diilin, mutta jostain kumman syystä mielenterveyden hoitoon liittyvissä päätöksissä tähän diiliin ei olla tartuttu. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3.3-5.7 euroa taloudellisina ja terveydellisinä hyötyinä.Terapiatakuu maksaisi itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Itse asiassa mielenterveyden panostukset ovat itse asiassa vähentyneet vuosien saatossa. Kun vuonna 2000 sadasta erikoissairaanhoitoon sijoitetusta sadasta eurosta noin 17 euroa meni psykiatriseen hoitoon, meni vuonna 2019 mielenterveyden hoitoon enää 11 euroa.

Jatka lukemista ”Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa”