Suomen kulutus vaatisi neljän maapallon resurssit

Tänään on Suomen ylikulutuspäivä.

Se tarkoittaa sitä, että meidän osuus maapallon uusiutuvista luonnonvaroista on tältä vuodelta kulutettu loppuun. Luonnonvarojen suhteen me elämme siis 300 % yli varojemme.

Miettikää, jos eläisimme julkisen talouden osalta yhtä leväperäisesti 300 % yli varojen. Se tarkoittaisi, että ottaisimme joka vuosi yli 200 miljardia uutta velkaa. Sitä pidettäisiin apokalyptisena katastrofina. Luontoresurssien suhteen emme kuitenkaan ole puoliksikaan yhtä huolissamme, vaikka käsillämme voi ihan todellisuudessa ollakin apokalyptinen katastrofi.

Jatka lukemista ”Suomen kulutus vaatisi neljän maapallon resurssit”

Miksi hoitajia kiusataan taas?

Tällä kertaa kyse on 600 euron kertakorvauksesta, joka korona-aikana taudille altistuneille hoitajille luvattiin työehtosovun yhteydessä.

Tästä on kuitenkin nyt syntynyt lihava riita. Kertakorvauksen ulkopuolelle on jätetty tuhansia hoitajia, joille korvauksen oletettiin kuuluvan. Työnantajat ovat tulkinneet sovittua mahdollisimman tiukasti oman etunsa mukaan. Korvausta ei ole esim. saaneet edes koronanäytteitä ottaneet henkilöt.

Eipä ole ihme, että hoitajilla on jälleen kerran petetty fiilis. Eikä tämä ole ennenkuulumatonta. Siitä ei ole kuin reilu vuosi, kun HUS lupasi työvoimapulasta kärsivien osastojen hoitajille kertapalkkiot ja sitten perui ne. Onko millään muulla alalla työntekijöiden kohtelu näin käsittämättömän huonoa?

Jatka lukemista ”Miksi hoitajia kiusataan taas?”

Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla

Viime viikkoina on uutisoitu, että lapsista ja nuorista enää vain kolmannes liikkuu riittävästi. Liikunta on vähentynyt etenkin koronapandemian aikana rajusti samalla, kun nuorten pahoinvointi on lisääntynyt selvästi. Liikunnan ja harrastamisen ennaltaehkäisevä voima pitäisi saada nyt torjumaan pahoinvoinnin negatiivista kehitystä.

Liikkumattomuus on myös monella muulla tavalla merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. UKK-instituutti on esimerkiksi arvioinut liikkumattomuuden kustannusten olevan useamman miljardin euron luokkaa vuodessa. Näin suuria summia syntyy, kun ynnätään yhteen liikkumattomuuden aiheuttamat terveys- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuden alentuminen, tuloverojen menetykset ja esimerkiksi syrjäytymisen kustannukset. Me kaikki tiedämme, että liikunnallisella elämäntavalla on monia suoria ja välillisiä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa liikunnallisuuden ja aktiivisen elämäntavan väheneminen on jäänyt täysin taka-alalle.

Jatka lukemista ”Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla”