Kansalaisuudelle 40 000 euron tuloraja?

Hallitusneuvotteluissa on mediatietojen mukaan suunniteltu Suomen kansalaisuuden saamisen ehdoksi 40 000 euron vuositulorajaa.

On aivan uskomaton hutilaukaus, jos tällaisia maahanmuuttolinjauksia on hallitusneuvotteluiden lopputuloksena luvassa. On vaikea edes ymmärtää, miten tällainen järjettömyys on keksitty, kun minkään neuvottelevan puolueen ohjelmassa mitään tällaisia mielivaltaisia kansalaisuuden saannin tiukkoja tulorajaehtoja ei esitetä.

40 000 euron tuloraja tarkoittaisi esimerkiksi sitä, ettei ulkomailta muuttanut sairaanhoitaja, joka on hoitanut asiansa moitteettomasti, oppinut kielen, maksanut verot ja kotoutunut Suomeen voisi ikinä saada Suomen kansalaisuutta.

Jatka lukemista ”Kansalaisuudelle 40 000 euron tuloraja?”

Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyölle on yksi yllättävä este

Hallitustunnustelut alkavat tosissaan perjantaina. Uskon, että kokoomus lähtee tavoittelemaan yhteistyötä ensisijaisesti perussuomalaisten kanssa. Tämä yhteistyö voi kuitenkin tyssätä asiaan, joka ei ole vaaliväittelyissä noussut kynnyskysymykseksi, mutta jossa puolueiden näkemykset ovat kuin eri universumeista.

Nimittäin työperäiseen maahanmuuttoon.

Todetaan se taas: Suomi joko kansainvälistyy tai taantuu. Väestötieteilijät ja ekonomistit ovat tästä aivan yksimielisiä. Nykyisen kaltaisella väestöpyramidilla Suomessa ei yksinkertaisesti riitä tarpeeksi työikäistä väestöä turvaamaan työllään ja toimeliaisuudellaan hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Jo nyt yritykset ympäri Suomen kamppailevat työntekijäpulan kanssa ja esimerkiksi investointeja jää syntymättä pulasta johtuen. Asialla on kiire, olemme jo nyt myöhässä.

Siksi lähes kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työperäisen maahanmuuton edistäminen on tärkeimpiä – ellei jopa tärkein – asia tulevalla hallituskaudella Suomen talouden kannalta. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan jaa tätä tutkijoiden, yritysten ja muiden puolueiden näkemystä.

Tulevan hallituksen tulee kuitenkin jo hallitusohjelmavaiheessa tehdä valinta kansainvälistymisen ja taantumisen välillä. Ja siksi työperäinen maahanmuutto on mielestäni hankalin yhteensovitettava asia perusporvarihallituksen syntymisen kannalta.

Jatka lukemista ”Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyölle on yksi yllättävä este”

Vihreän vaalituloksen jälkipyykki

Eduskuntavaaleista on nyt neljä kokonaista yötä ja nyt pöly on laskeutunut sen verran, että on sopiva aika aloittaa pesemään Vihreiden vaalituloksen jälkipyykkiä.

Aloitetaan toteamalla faktat: Vihreiden huonoa eduskuntavaalitulosta ei voi laittaa väärien teemojen, taktisen äänestämisen tai tunnettujen ehdokkaiden puutteen piikkiin. Me olimme jo aluevaaleissa n. 7 % puolue ja eduskuntavaalit olivat pikemminkin sinetti tälle. Yhteensä nämä olivat jo kolmannet perättäiset vaalit, joissa otimme niin sanotusti turpiin, koska kuntavaalitkin olivat meille pahasti tappiolliset. Esimerkiksi Helsingissä meillä oli tälläkin kertaa kivenkova ehdokaslista ja siellä romahdus taisi olla kaikkein suurin.

Mahdollinen taktinen äänestäminen ja pääministeripeli toki teki näistä vaaleista erityisen hankalat. Mutta peiliin katsomisen paikka on siinäkin, jos äänestäjä valitsee mieluummin lopputuloksen kannalta todella epävarman taktikoinnin kuin Vihreiden äänestämisen. Mikään puolue ei omista yhtäkään äänistä ennen kuin ne on annettu ja on meidän Vihreiden tehtävä vakuuttaa äänestäjät siitä, että meidän äänestäminen on kannattavin vaihtoehto. Tässä epäonnistuimme.

Jatka lukemista ”Vihreän vaalituloksen jälkipyykki”