Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”

Lintilän Whatsapp-kaappaus – tästä ei Suomen politiikassa puhuta

Olen oikeasti huolestunut siitä, että Suomen suurimman ja tärkeimmän vientialan, teknologiateollisuuden, etua valvoo ministeri, jonka teknologinen osaaminen ja ymmärrys vaikuttaa olevan paikoin heikompi kuin keskiverto alakoululaisella.

Kyse on siis tapahtumasta, jossa elinkeinoministeri Lintilän Whatsapp-tili tuli ”kaapatuksi” ja sieltä lähetettiin meemi keskustan chat-ryhmään. Itse meemi oli varsin viaton, mutta koko omituinen selittelyketju tämän jälkeen on osoittanut vakavia puutteita esimerkiksi pikaviestimen käytön tietoturvassa ja/tai ministerin tietoturvaan ja teknologiaan liittyvässä ymmärryksessä
Eikä osaamattomuus ja tietämättömyys rajoitu vain Lintilään.

Jatka lukemista ”Lintilän Whatsapp-kaappaus – tästä ei Suomen politiikassa puhuta”

Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Kevään 2023 eduskuntavaalit ovat ratkaisevat Suomen tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointivaltio on tuonut Suomelle ja muille hyvinvointivaltiomallin valinneille maille menestystä, vakautta ja turvallisuutta.

Hyvinvointia, vaurautta, turvallisuutta, vakautta ja onnellisuutta mitattaessa Suomi on poikkeuksetta maailman parhaiden maiden joukossa – ellei jopa maailman paras.

Hyvinvointivaltio on mahdollistanut monille suomalaisille haaveiden toteutumisen. Se on tarjonnut tasa-arvoisen pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastuksiin ja toimeentuloon. Se on antanut mahdollisuuden nousta ylös köyhyydestä ja saavuttaa unelmat.

Hyvinvointivaltio on kuitenkin tullut taitospisteeseen. Ikääntyvä väestö, heikentyvä koulujärjestelmä ja terveydenhuollon ongelmat sekä valtion taloudellisen liikkumavaran kaventuminen aiheuttavat paineita hyvinvointivaltion perustalle.

Jatka lukemista ”Kevään vaalit ovat vaalit hyvinvointivaltion tulevaisuudesta”