Maailmanlaajuisen pandemian ja talouskriisin seurauksena äärimmäisen köyhyyden määrä kääntynyt jyrkkään kasvuun vuosikymmenten suotuisan kehityksen jälkeen. On esimerkiksi arvioitu, että koronapandemian aiheuttamaan nälänhätään kuollaan kehitysmaissa enemmän kuin COVID-19 -tautiin kuollaan koko maailmassa. Koronapandemian leviämisen estämiseksi on ymmärrettävästi asetettu rajoitustoimenpiteitä ympäri maailmaa ja yhteiskunnat on suljettu. Yhteiskuntien sulkemisen myötä kansainvälinen kaupankäynti on hiipunut ja pandemiasta seurannut taloudellinen taantuma on iskenyt pahiten kehitysmaissa asuviin köyhiin. Mitä kauemmin yhteiskunnat ovat suljettuina sitä suurempaa määrää ihmisiä uhkaa akuutti hätä. Vaikka pandemian kaikkein vakavimmista seurauksista kuten akuutista nälänhädän riskistä puhuttiinkin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Kehitysmaiden köyhät ja nälkiintymisen korkeassa riskissä olevat on toistaiseksi jätetty oman onnensa nojaan.
Jatka lukemista ”Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten”