Tekijä: eva.tawasoli

Kun Taliban rynnisti elokuun puolivälissä läpi Afganistanin ja valloitti lopulta Kabulin, koko maailma seurasi tapahtumia herkeämättä. Nyt kolme kuukautta myöhemmin Afganistan on vajoamassa maailman synkimpään humanitääriseen kriisiin. Yli 20 miljoonaa ihmistä – puolet koko Afganistanin väestöstä – tarvitsee ruoka-apua selvitäkseen ja noin 10 miljoonaa ihmistä tulee olemaan hätätilassa talven koittaessa. Maailma on kuitenkin ummistanut silmänsä Afganistanin katastrofilta.

Akuutin nälkäkriisin lisäksi Taliban on tehnyt Afganistanin turvallisuustilanteesta sietämättömän. Human Rights Watch on raportoinut aivan viime aikoina, että Taliban on ryhtynyt surmaamaan tasavaltahallinnolle työskennelleitä ihmisiä, jotka se lupasi armahtaa. Amnesty on raportoinut Talibanin myös tappaneen siviileitä, antautuneita sotilaita ja estänyt humanitäärisen avun perillepääsyn. Teloitukset ja käsien katkomiset on palautettu rangaistuksiksi. Jatka lukemista ”Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu”

Kaikki pääoppositiopuolueet ovat nyt julkaisseet vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2022 budjetille. Jos joku velkapelkoinen odotti näistä pelastusta krooniselle valtion velanottotarpeelle, oli pettymys varmasti suuri. Kokoomus ottaisi ensi vuonna velkaa yli 5 miljardia euroa. Kristillisdemokraatit velkaantuisivat lisää 5,7 miljardia euroa. Perussuomalaiset ottaisivat velkaa täsmälleen yhtä paljon kuin Marinin hallituskin – 6.7 miljardia euroa.

Viimeisen vuoden ajan jokainen oppositiopuolue on vuorollaan läksyttänyt hallitusta liiallisesta velanotosta. Kritiikki on toki opposition oikeus ja demokraattinen velvollisuus, mutta kritiikin tukena olisi kuitenkin hyvä olla realistinen vaihtoehto. Nyt ei Riikka Purran sanoin oppositiollakaan ole tarjota kuin ”punaisena sojottavaa velkakäyrää”.

Jatka lukemista ”Velkapopulistien tyhjät puheet”

Suomen taloudella menee juuri nyt todella lujaa. Tärkeimmillä talouden mittareilla mitattuna maallamme menee jopa historiallisen lujaa. Esimerkiksi työllisyys, kansantalouden kasvu, teollisuuden kiinteät investoinnit ja startup-yritysten keräämä kasvurahoitus hipovat kaikki ennätyslukemia. Lähes jokainen taloutta ennustava instanssi uskoo myös tulevan vuoden olevan äärimmäisen vahva ja esimerkiksi koronamyrskyssä rajusti nousseen velkasuhteen kääntyvän laskuun.

Hallituksen korona- ja suhdannepolitiikalla on ollut merkittävä rooli siinä, että taloutemme on saatu huippuvireeseen. Yrityksiä, kotitalouksia ja kansantaloutta on uskallettu tukea kaikkein pahimmalta pudotukselta. Muihin maihin nähden lähdemme pandemian jälkeiseen maailmaan pitkältä etumatkalta ilman akuuttia tarvetta korjata suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaurioita.

Jatka lukemista ”Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole”