Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä.

Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.

Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.

Jatka lukemista ”Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja”

Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu

Kun Taliban rynnisti elokuun puolivälissä läpi Afganistanin ja valloitti lopulta Kabulin, koko maailma seurasi tapahtumia herkeämättä. Nyt kolme kuukautta myöhemmin Afganistan on vajoamassa maailman synkimpään humanitääriseen kriisiin. Yli 20 miljoonaa ihmistä – puolet koko Afganistanin väestöstä – tarvitsee ruoka-apua selvitäkseen ja noin 10 miljoonaa ihmistä tulee olemaan hätätilassa talven koittaessa. Maailma on kuitenkin ummistanut silmänsä Afganistanin katastrofilta.

Akuutin nälkäkriisin lisäksi Taliban on tehnyt Afganistanin turvallisuustilanteesta sietämättömän. Human Rights Watch on raportoinut aivan viime aikoina, että Taliban on ryhtynyt surmaamaan tasavaltahallinnolle työskennelleitä ihmisiä, jotka se lupasi armahtaa. Amnesty on raportoinut Talibanin myös tappaneen siviileitä, antautuneita sotilaita ja estänyt humanitäärisen avun perillepääsyn. Teloitukset ja käsien katkomiset on palautettu rangaistuksiksi. Jatka lukemista ”Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu”

Velkapopulistien tyhjät puheet

Kaikki pääoppositiopuolueet ovat nyt julkaisseet vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2022 budjetille. Jos joku velkapelkoinen odotti näistä pelastusta krooniselle valtion velanottotarpeelle, oli pettymys varmasti suuri. Kokoomus ottaisi ensi vuonna velkaa yli 5 miljardia euroa. Kristillisdemokraatit velkaantuisivat lisää 5,7 miljardia euroa. Perussuomalaiset ottaisivat velkaa täsmälleen yhtä paljon kuin Marinin hallituskin – 6.7 miljardia euroa.

Viimeisen vuoden ajan jokainen oppositiopuolue on vuorollaan läksyttänyt hallitusta liiallisesta velanotosta. Kritiikki on toki opposition oikeus ja demokraattinen velvollisuus, mutta kritiikin tukena olisi kuitenkin hyvä olla realistinen vaihtoehto. Nyt ei Riikka Purran sanoin oppositiollakaan ole tarjota kuin ”punaisena sojottavaa velkakäyrää”.

Jatka lukemista ”Velkapopulistien tyhjät puheet”