Ehkäisyssä, huumeissa ja maahanmuutossa tiede, tilastot ja talous tuppaavat unohtumaan

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille?

Huumeiden käyttöhuoneet?

Työperäinen maahanmuutto?

Näitä asioita kysyttiin taas aluevaalikoneissa. Jälleen kerran minua jäi ihmetyttämään, miten etenkin puoluekartan oikealla laidalla (perussuomalaisissa, kristillisissä ja jopa kokoomuksessa) unohdetaan tiede, tilastot ja talous, kun kyse on ehkäisystä, huumausaineista ja maahanmuutosta.

Aloitetaan alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä. Raskaudenkeskeytykset maksavat yhteiskunnalle miljoonia joka vuosi. Yhden abortin hinnalla voitaisiin tarjota 13 nuorelle kierukka, jonka vaikutukset kestävät 5-7 vuotta. THL arvioi tämän säästävän yhteiskunnalta noin puolitoista miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Myös Vantaan maksuttoman ehkäisyn ohjelmaa arvioinut väitöstutkimus osoittaa, että maksuton ehkäisy tuo suoria säästöjä vähentyneiden aborttien vuoksi. Lisäksi raskauden keskeytyksestä aiheutuvat mahdolliset fyysiset ja psyykkiset haitat ja niihin liittyvät kustannukset poistuvat. Maksuton ehkäisy ei lisää yhteiskunnan menoja vaan vähentää niitä samalla, kun parannamme nuorten seksuaaliterveyttä ja torjumme taloudellista eriarvoisuutta.

Jatka lukemista ”Ehkäisyssä, huumeissa ja maahanmuutossa tiede, tilastot ja talous tuppaavat unohtumaan”

Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa

Maksaisitko euron, jos saisit takaisin viisi euroa? Kukapa ei tarttuisi tähän diiliin.

Mielenterveyspalvelut tarjoaisivat meille tällaisen diilin, mutta jostain kumman syystä mielenterveyden hoitoon liittyvissä päätöksissä tähän diiliin ei olla tartuttu. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3.3-5.7 euroa taloudellisina ja terveydellisinä hyötyinä.Terapiatakuu maksaisi itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Itse asiassa mielenterveyden panostukset ovat itse asiassa vähentyneet vuosien saatossa. Kun vuonna 2000 sadasta erikoissairaanhoitoon sijoitetusta sadasta eurosta noin 17 euroa meni psykiatriseen hoitoon, meni vuonna 2019 mielenterveyden hoitoon enää 11 euroa.

Jatka lukemista ”Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa”

Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?

Kuka muistaa joskus kuulleen, että sote-alan paremmat palkat tuhoaisivat maamme kilpailukyvyn? Joka kerta, kun sote-alan palkankorotustarpeet nousevat keskusteluun, alkaa taistelu siitä, onko Suomella niihin varaa.

Paljon tärkeämpi kysymys on kuitenkin, onko meillä varaa olla nostamatta sote-alan palkkoja. Kuinka kalliiksi käy, jos ihmisille ei tarjota hoitoa oikeaan aikaan – tai ollenkaan? Mitä se tekee työ- ja kilpailukyvyllemme?

Meillä on akuutti sote-alan työntekijäpula, johon parempi palkka toimisi täsmälääkkeenä. Huono uutinen on se, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan sote-alalle vielä 200 000 uutta työntekijää eläköitymisten ja kasvavan palvelutarpeen takia. Jo nyt työntekijäpula näkyy konkreettisesti vanhusten palvelutaloissa, päivystyksissä ja esim. jonoina covid-rokotepisteillä. En uskalla edes kuvitella, miten katastrofaalinen tilanne 200 000 sote-ammattilaisen resurssivaje olisi maamme terveydelle, hyvinvoinnille ja työkyvylle. Sellainen meitä kuitenkin uhkaa, jos jatkamme odottamista kädet taskussa.

Jatka lukemista ”Onko varaa jättää sote-alan palkankorotukset tekemättä?”