Suomalainen luonto on meidän rakkain ja tärkein kansallisaarteemme. Kansallisaarteen vaalimisen pitäisi olla jokaisen poliitikon asialistalla, mutta valitettavasti näin ei todellakaan ole. Sen on metelöinti EU:n ennallistamisasetuksesta taas kerran osoittanut.
Me emme Suomessakaan ole onnistuneet suojelemaan luontoamme ollenkaan riittävästi. Eliölajeistamme joka yhdeksäs on uhanalainen. Luontotyypeistä taas noin puolet on uhanalaisia. Metsistä puolestaan luonnontilaisina on enää vain kaksi prosenttia pieninä pirstaleina. Vesistömme ovat kurjassa kunnossa ja Itämeri on ollut pitkään maailman saastuneimpia – ellei saastunein – merialue.
Nyt Euroopan Unioni ennallistamisasetuksellaan olisi velvoittamassa meitä pitämään huolta siitä, että luontoa todella suojellaan ja että elonkirjon hupeneminen saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Asetuksesta on kuitenkin herännyt Suomessa aivan hirvittävä meteli.
Metelin nousemista on hankala ymmärtää, sillä paperilla ja juhlapuheissa lähes jokainen poliitikko ja jokainen puolue ilmoittaa olevansa luonnon puolella. Kaiken lisäksi Suomi on jo aiemmin sitoutunut pysäyttämään luontokadon, muttei ole pitänyt lupaustaan. Ensin vuoteen 2010 mennessä. Sitten vuoteen 2020 mennessä. EU siis velvoittaa meitä tekemään sen, mitä olemme jo aiemmin luvanneet tehdä, mutta jättäneet tekemättä.