Poliitikoilla on luonnonsuojelutahtoa lähinnä juhlapuheissa – EU:n ennallistamisasetus

Suomalainen luonto on meidän rakkain ja tärkein kansallisaarteemme. Kansallisaarteen vaalimisen pitäisi olla jokaisen poliitikon asialistalla, mutta valitettavasti näin ei todellakaan ole. Sen on metelöinti EU:n ennallistamisasetuksesta taas kerran osoittanut.

Me emme Suomessakaan ole onnistuneet suojelemaan luontoamme ollenkaan riittävästi. Eliölajeistamme joka yhdeksäs on uhanalainen. Luontotyypeistä taas noin puolet on uhanalaisia. Metsistä puolestaan luonnontilaisina on enää vain kaksi prosenttia pieninä pirstaleina. Vesistömme ovat kurjassa kunnossa ja Itämeri on ollut pitkään maailman saastuneimpia – ellei saastunein – merialue.

Nyt Euroopan Unioni ennallistamisasetuksellaan olisi velvoittamassa meitä pitämään huolta siitä, että luontoa todella suojellaan ja että elonkirjon hupeneminen saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Asetuksesta on kuitenkin herännyt Suomessa aivan hirvittävä meteli.

Metelin nousemista on hankala ymmärtää, sillä paperilla ja juhlapuheissa lähes jokainen poliitikko ja jokainen puolue ilmoittaa olevansa luonnon puolella. Kaiken lisäksi Suomi on jo aiemmin sitoutunut pysäyttämään luontokadon, muttei ole pitänyt lupaustaan. Ensin vuoteen 2010 mennessä. Sitten vuoteen 2020 mennessä. EU siis velvoittaa meitä tekemään sen, mitä olemme jo aiemmin luvanneet tehdä, mutta jättäneet tekemättä.

Jatka lukemista ”Poliitikoilla on luonnonsuojelutahtoa lähinnä juhlapuheissa – EU:n ennallistamisasetus”

Valtuustoaloite: Dialogilla uutta virtaa kansalaisosallisuuteen

Poliittisessa osallistumisessa on laskeva trendi. Se näkyy muun muassa kuntavaalien äänestysprosenteissa. Maailman haasteet eivät kuitenkaan ole laskussa. Niiden ratkaiseminen vaatii sekä hyviä päättäjiä vaaleilla valittuihin elimiin että uusia osallistumisen keinoja kansalaisille.

Sitran syyskuussa julkaisema Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimus osoittaa, että kuitenkin jopa 700 000 kansalaisista haluaisi osallistua päätöksentekoon enemmän, mutta kokevat, että kynnys osallisuuteen on liian korkea. Lisäksi Sitran tutkimuksesta selvisi, että valtaosa päättäjistä eivät luota kansalaisten kykyyn osallistua vaikeisiin yhteiskunnallisiin teemoihin.

Nykyinen päätöksentekomalli onkin etäännyttänyt kansalaisia politiikasta ja siihen on löydettävä ratkaisu, sillä ihmisten välinen kontakti ja keskustelu on avain luottamuksen rakentamiseksi.
Jatka lukemista ”Valtuustoaloite: Dialogilla uutta virtaa kansalaisosallisuuteen”

Afganistanissa on käynnissä hazara-vähemmistön kansanmurha

Kansanmurha on jonkin tietyn etnisen, kielellisen, uskonnollisen tai muun, yleensä vähemmistönä olevan ryhmän järjestelmällistä tuhoamista.

Juuri tällainen kansanmurhan määritelmän täyttävä joukkotuhonta kohdistuu parhaillaan Afganistanin hazara-vähemmistöön aivan silmiemme alla. Vuosien saatossa kokonaisia kaupunkeja on puhdistettu hazaroista, hazaroita on ajettu maanpakoon pois synnyinmailtaan ja hazaroiden elinoloja on pyritty kaventamaan kaikin mahdollisin keinoin.

Kaikki tämä johtuu siitä, että hazarat ovat etnisesti poikkeavia. Hazarat uskovat enemmistöstä poikkeavaan islamin tulkintaan. Lisäksi hazarat puhuvat eri kieltä kuin esimerkiksi pataani-enemmistö. Siksi hazaroita on syrjitty Afganistanissa vuosisatojen ajan. 1900-luvun taitteessa miljoonat hazarat joko tapettiin tai ajettiin pois heidän asuttamiltaan alueilta.

Jatka lukemista ”Afganistanissa on käynnissä hazara-vähemmistön kansanmurha”