Vantaa tarvitsee oman yliopiston

Vantaa on Suomen suurista kaupungeista ainoa, jolla ei ole omaa yliopistostatusta tai edes yliopistokampusta. Tikkurilan osaamiskampuksen valmistuessa tämä on ehdottomasti asia, joka tulee korjata.

Yliopisto-opetuksen tuominen Vantaalle olisi suuri voitto niin kaupungillemme kuin koko Suomelle. On suorastaan kestämätöntä, että maan neljänneksi suurin kaupunki ja kansainvälisen liikenteen solmukohta on jätetty akateemiseksi katvealueeksi, vaikka täällä sykkivät maan merkittävimmät logistiikan, ilmailun, elintarviketeollisuuden sekä puolijohde- ja mikroelektroniikan keskukset.

Synergiat olisivat ilmeiset. Yliopisto voisi kytkeytyä suoraan Vantaan teolliseen selkärankaan tarjoamalla esimerkiksi puolijohdeteollisuudelle kriittistä puhdastilatekniikan ja materiaalitieteen tutkimusta, logistiikalle robotiikkaa, varastoautomaatiota ja tekoälypohjaista reittien optimointia sekä ilmailulle ja avaruustekniikalle miehittämätöntä ilmailua ja ennakoivaa lentokonehuoltoa. Elintarviketeollisuus ja kiertotalous voisivat puolestaan saada kaivattua tukea resurssitehokkaaseen tuotantoon ja biopohjaiseen kehitykseen.

Jatka lukemista ”Vantaa tarvitsee oman yliopiston”

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta on tullut talouspolitiikan kovaa ydintä.

Vihreä vienti on uusien arvioiden mukaan Suomelle jopa 100 miljardin mahdollisuus. Se on yhtä paljon kuin koko nykyisen tavara- ja palveluviennin arvo.

Vierailin tällä viikolla vientiteollisuuden seminaarissa. Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus ja jopa Metsäteollisuus eivät muusta puhuneetkaan kuin vihreän siirtymän mahdollisimman nopeasta toteutuksesta, jotta Suomen teollisuus olisi vihreän talousvallankumouksen voittaja.

Edelleen kuitenkin politiikassa kuulee jatkuvasti, että ”kiilusilmäinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka” karkottaa yritykset pois Suomesta. Siis asiahan on juuri päinvastoin. Suomen yrityskenttä vaatii poliitikoilta kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, jotta suomalaisten yritysten menestysedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät.

Jatka lukemista ”Ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta on tullut talouspolitiikan kovaa ydintä.”

Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”