Kokoomuksen verolupaksien hyödyt valuisivat lähinnä suurituloisille

Nyt se on laskettu virallisesti: Kokoomuksen rummuttamat veronkevennykset ei hyödyttäisi pienituloisia ollenkaan. Jopa tavalliselle palkansaajalle hyödyt ovat varsin mitättömät, kympin tai maksimissaan pari kuukaudessa. Esimerkiksi alle 1400 € / kk tienaavalle – kuten esimerkiksi opiskelijoille, joille kokoomus esittää myös muita leikkauksia – hyöty olisi pyöreät nolla euroa.

Veroalen hyödyt valuvat – yllätys yllätys – kaikkein parhaiten tienaaville. Suurituloisimmalle kymmenykselle annettaisiin miljardipotista neljännes. Samalla kolme pienituloisinta tulokymmenyksien ryhmää saisivat potista vain rippeet – yhteensä 10 prosenttia.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Etenkin pienempituloiset ja tavalliset palkansaajat ovat juuri ne, jotka kipuilevat kohonneiden hintojen ja nousseiden korkojen kanssa. Samalla kokoomus aikoo leikata sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa, mikä tekisi monen pienituloisen elämän vielä aiempaa tukalammaksi. Käytännössä kyseessä olisi tulonsiirto heikompiosaisilta parempiosaisille.
Jatka lukemista ”Kokoomuksen verolupaksien hyödyt valuisivat lähinnä suurituloisille”

”Amerikkalaisen unelman” voi saavuttaa parhaiten Suomessa

“Amerikkalainen unelma”, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, toteutuu parhaiten Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa.

Olin eilen opiskelijoiden vaalipaneelissa keskustelemassa opiskelijoiden toimeentulosta ja koulutuksen tulevaisuudesta. Porvarilliselta osallistujalaidalta väläyteltiin vähän joka väliin periamerikkalaiseen tyyliin julkisten palveluiden rajua vähentämistä ja esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksuja. Tällä yhdistelmällä esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa on aikaansaatu se, ettei lupaus amerikkalaisesta unelmasta toteudu juuri ollenkaan. Syntymän hetkellä jaetut kortit määrittävät sen, mitä kenestäkin tulee.

Jatka lukemista ””Amerikkalaisen unelman” voi saavuttaa parhaiten Suomessa”

Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt

Eilen kerrottiin Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Kokeilu oli jättimenestys. Lyhyempi työviikko lisäsi työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähensi poissaoloja ja lisäsi sitoutumista työpaikkaan.

Ja kaiken lisäksi lyhyempi työaika paransi tuottavuutta niin paljon, että työntekijät saivat enemmän aikaan neljässä päivässä kuin viidessä. Ei ihme, että 90 % yrityksistä aikoo jatkaa lyhyemmällä työviikolla.

Työajan lyhentämiselle on olemassa vankat taloustieteelliset perusteet. Suomalaisten työn tuottavuus on noussut reilun sadan vuoden aikana 17-kertaiseksi. Toisin sanoen saamme aikaan saman alle päivässä kuin ihmiset 100 vuotta sitten viikossa.

No miksi sitten teemme kuitenkin edelleen lähes yhtä paljon töitä kuin ihmiset 4-5 sukupolvea sitten? Koska olemme ulosmitanneet tuottavuuden kasvun vapaa-ajan sijaan nousseena elintasona, kulutustavaroina, lomamatkoina ja esimerkiksi kalliina harrastuksina.

Jatka lukemista ”Nelipäiväinen työviikko ei ole välttämättä utopiaa – tässä syyt”