Kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz joutui eilen vakavan pahoinpitelyn ja uhkailun kohteeksi. Häntä lyötiin kasvoihin ja uhattiin työntää metron alle. Pahoinpitelijä oli solvannut Zyskowiczia poliittisesti latautuneista asioista.
Tällaiset teot ovat täysin tuomittavia. Väkivallan – fyysisen tai myöskään henkisen – ei pitäisi ikinä olla ratkaisu mihinkään, vaikka kuinka olisimme erimielisiä.
Kaikkein huolestuttavinta tällaiset tapaukset ovat kuitenkin demokratian kannalta. Häirintää, vandalisointia ja jopa pahoinpitelyitä sekä päällekäymisiä tapahtuu nykyisin aivan liikaa. Toimiva demokratia vaatii sitä, että ehdokkaat ja vaalityötä tekevät voivat luottaa olevansa turvassa.
Jotta edustuksellinen demokratia toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi kaikenlaiset ihmiset olla edustettuna. Ei voi olla niin, että vain paksunahkaisimmat kovanaamat, jotka kestävät jatkuvan solvausten ja häirintäviestien tulvan, ja joita ei häiritse fyysisen väkivallan läsnäolo, valikoituvat päättämään yhteisistä asioista. Sellainen vinouttaa arvomaailmaa ja edustuksellisuutta pahemman kerran.
Fyysiset päällekäymiset onneksi ovat melko harvinaisia ja toivottavasti ne pysyvät sellaisina. Olen kuitenkin todella huolissani kasvavasta sosiaaliseen mediaan pesiytyneestä häirinnästä. On vaikea olla ajattelematta, että internetin rajusti koventuneella puheella ja reaalimaailman vaalivandalisoinneilla ja väkivallalla ei olisi yhteyttä. On huolestuttavaa, että on paljon tahoja, joiden mielestä sosiaalisen median vihakampanjointiin tai häirintään ei pitäisi puuttua millään tavalla.
Saan esimerkiksi itse aivan järkyttäviä määriä erilaisia solvauksia ja jopa uhkauksia ties mistä asioista. Etenkin vaalien lähestyessä törkypostin määrä lisääntyy valtavasti. Eikä kyse ole siis siitä, että joku vastakommentoi sosiaalisessa mediassa inhottavasti vaan siitä, että jotkut näkevät oikeasti vaivaa lähettääkseen esimerkiksi rasistissävytteisiä yksityisviestejä. Joku uhkaa raiskaamalla ja päähän ampumisella, toinen huorittelee ja vihjailee, että ansaitsen kuolemaa, kolmannen mielestä olen oksettava maahantunkeutuja.
Pystyn itse nämä onneksi sivuuttamaan, mutta tiedän monia, jotka ovat jättäneet politiikan sen vuoksi, etteivät he halua altistaa itseään tällaiselle häirinnälle. Näin demokratia lähtee vinoutumaan.
Toivon todella, että Suomi olisi jatkossakin maa, jossa poliitikko voi jalkautua kansan keskuuteen kuten kuka tahansa muukin kansalainen. Toivon myös, että Suomessa kenenkään osallisuus ei kärsisi vihakampanjoinnin tai muun häirinnän takia. Tämä on yhteinen asia ja toivon, että kaikki puolueet yhdessä sitoutuisivat edistämään rakentavampaa poliittista kulttuuria, jossa erimielisyydet selvitetään rakentavalla, toista kunnioittavalla keskustelulla.
Meistä varmaan itse kukin ajoittain syyllistyy kärjistyksiin, mutkien suoristamiseen ja väärinymmärryksiin. Se ei silti tarkoita, etteikö paremman yhteisen päätöksenteon puolesta kannattaisi tehdä töitä ja säilyttää ylpeänä Suomen rakentava ja yhteistyöhön perustuva poliittinen kulttuuri.
Ben Zyskowiczille toivotan valtavasti voimia. Onneksi ainakin pahimmilta fyysisiltä vaurioilta vältyttiin. Toivon myös vaalirauhaa aivan jokaiselle ehdokkaalle viimeisen vaaliviikon ajaksi.