Tehdään heti yksi asia selväksi: on tietenkin surullista, kun miljardiluokan investointi menee sivu suun aivan loppumetreillä. On tärkeää arvioida tarkasti, miksi investointia ei saatu kotiutettua maahamme, jotta vältämme virheet tulevaisuudessa. Vaikka isot pörssiyhtiöt ovatkin tarjonneet työpaikkojen ja tuotantolaitosten lähialuetalouden kannalta muutamia isoja ikäviä uutisia viime aikoina, ei silti kannata ryhtyä sirottelemaan tuhkaa ylleen. Nimittäin Nesteen investointi Suomen sijasta Hollantiin, Rotterdamiin oli myös Suomen ja suomalaisten kannalta ainoa järkevä päätös.
Neste on Suomen tärkein yhteisöveronmaksaja. Tämän lisäksi Neste tuottaa valtiolle osakeomistusten kautta jopa yli 220 miljoonaa euroa osinkotuottoa tänä vuonna – ensi vuonna todennäköisesti enemmän. Jotta Neste voisi jatkossakin toimia kannattavasti ,ja jotta valtio saisi tulevaisuudessakin näin suuret tulokertymät, Nesteen pitää investoida sinne, missä se saa investoinnilleen parhaimman tuoton. Kauppalehden mukaan kustannusero Rotterdamin ja Porvoon välillä oli jopa 500 miljoonaa euroa – kolmannes koko 1,5 miljardin investoinnista.
Usein vastaavissa tilanteissa vedetään toki hieman kotiinpäin. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että saksalaiset autovalmistajat valmistavat autoja nimenomaan laajalti Saksassa. Suomen ja Hollannin välistä kustannuseroa ei investointilaskelmissa saa kurottua mitenkään umpeen niillä poliittisilla kotiinpäin vetoon käytettävissä olevilla keinoilla, joita hallituksella on hallussaan. Neste pelaa markkinatalouden pelikentällä. Sen pitää pystyä toimimaan vähintään yhtä kustannustehokkaasti kuin sen kilpailijatkin tai se menettää kilpailuasemansa. Siten on turha oikeastaan edes spekuloida sitä, olisiko valtion pitänyt käyttää ponnekkaammin suurimman omistajan sananvaltaa tai olisiko aiempi enemmistöosakkuus muuttanut tilanteen. Investointi Rotterdamiin oli kaikkien omistajien – myös Suomen – kannalta oikea.
Onneksemme näyttäisi siltä, että Rotterdamin kustannushyödyt syntyivät nimenomaan biojalostuksen kannalta merkittävistä asioista kuten raaka-aineen maantieteellisestä saatavuudesta ja asiakkaiden sijainnista. Syyt olivat siis pitkälti Suomesta riippumattomia. Pitää myös muistaa, että Nestekin on investoinut Suomeen ja Porvooseen useilla miljardeilla viime vuosina ja aikoo tehdä niin myös jatkossakin. Suomella on taas maantiede puolellamme monella muulla toimialalla. Esimerkiksi datakeskuksia kannattaa rakentaa Suomeen ilmasto-olojen vuoksi. Ei ole siis syytä jäädä surkuttelemaan kariutunutta tilaisuutta vaan keskittyä pitämään huolta suhteellisesta kilpailuedustamme niillä aloilla, jotka ovat meille suotuisimpia ja tulevaisuuden näkymien kannalta valoisimpia.