Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä

Tänään on kansainvälinen miestenpäivä – onnea ihan jokaiselle miehelle! Miestenpäivän tavoitteiden mukaisesti päivän tarkoituksena on nostaa esille miehiin kohdistuvaa asenne-, ennakko-odotus- ja lainsäädäntösyrjintää sekä korostaa miesten ja miehuuden myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme. Suomessa ehkä silmiinpistävimmän miehiin kohdistuvan tasa-arvo-ongelman, vain miehiä koskevan asevelvollisuuden lisäksi yhteiskunnassamme on useita merkittäviä ongelmia, jotka ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä, vaikka niitä ei yleisesti sellaisiksi mielletä. Tämä on sääli, sillä huomioimalla sukupuolinäkökulma mieskeskeisissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä voisimme paremmin sekä purkaa tasa-arvoeroja että torjua traagisia ja kalliiksi käyviä yhteiskunnallisia epäkohtia.

Monet yhteiskunnalliset kysymykset luokitellaan ihan oikeutetustikin ensisijaisesti naiskysymyksiksi. Esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, aborttioikeus, julkisen sektorin palkkakuoppa ja seksuaalinen häirintä ovat saaneet naiskysymysulottuvuuden naisiin ylikorostuneesti kohdistuvien haittavaikutusten takia.

Jostain syystä yhteiskunnallisia ongelmia ei vastaavalla laajuudella kuitenkaan luokitella mieskysymyksiksi, kun haittavaikutuksista keskimäärin useimmin kärsivä osapuoli on mies. Esimerkiksi syrjäytyminen, kodittomuus, päihdeongelmat, työtapaturmat, lasten huoltajuusongelmat tai sairastavuus ovat tärkeitä tasa-arvoasioita. Hyvin harvoin tai tuskin koskaan kuitenkaan esimerkiksi päihdeongelmaa tai kansanterveyttä tarkastellaan ensisijaisesti tasa-arvoasiana, vaikka esimerkiksi joidenkin kovimpien huumeiden ongelmakäyttäjistä jopa kolme neljästä on miehiä.

Jokaisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jossa vaikutukset eivät jakaudu täsmällisesti tasan sukupuolten välillä, ei tietenkään tarvitse tehdä sukupuoliongelmaa. Lisäksi on sanomattakin selvää, että sukupuolittunut ongelma voi koskea yksilötasolla kaikkia sukupuolia – esimerkiksi asunnottomuus on yhtä suuri yhteiskunnallinen ja inhimillinen tragedia riippumatta asunnottoman sukupuolesta. Kuitenkin, kuten muissakin yhteiskunnallisissa ongelmissa, auttaa yhteisten nimittäjien löytäminen ongelmavyyhtiin kiinnipääsemisessä. Edellä mainituissa ongelmissa – syrjäytymisessä, päihteiden ongelmakäyttössä, terveysongelmissa, jne. – ilmiselvin yhteinen nimittäjä on haitoista kärsivien sukupuoli Esimerkiksi vuonna 2012 kaksi kolmesta syrjäytyneestä nuoresta ja 2019 kolme neljästä asunnottomuudesta kärsivistä oli miehiä.

Vahvasti miehiä koskettaviksi ongelmiksi vinoutuneet yhteiskunnalliset kysymykset tulisikin rohkeammin uskaltaa käsitellä mieskysymyksinä. Edistysaskelia onkin jo otettu. Esimerkiksi kohta 15 vuotta laskeneiden PISA-testituloksien tulkinnoissa ei olla enää oltu ensisijaisesti huolissaan koko maan koulutuksen tasosta. Sen sijaan viimeiset vuodet on ryhdytty tarkastelemaan peruskoulutuksen soveltuvuutta pojille, sillä heikosta koulumenestyksestä kärsii ennen kaikkea pojat. Vastaavat sukupuolisidonnaiset yhtäläisyysmerkit pitäisi uskaltaa vetää myös esimerkiksi päihdeongelmiin ja lähteä purkamaan päihteisiin liittyvää ongelmavyyhtiä puuttumalla etenkin miesten päihteiden ongelmakäytön taustatekijöihin.

Miesten kohtaamia tasa-arvotilanteeseen vaikuttavia haasteita tulisi käsitellä niiden vaatimalla vakavuudella ja huomioida ongelmien vahva sukupuolisidonnaisuus. Ensimmäinen askel voisi olla tehdä miesten päivästä vakiintunut, virallinen juhlapäivä ja siten korostaa miehuuden yhteiskunnallista merkitystä ja samalla nostaa keskusteluun miesten kohtaamat yhteiskunnalliset haasteet. Vaikka tasa-arvoasioissa on miestenkin kohdalla Suomessa paljon tehtävää, on maassamme hyvä olla mies ja tästä on syytä iloita. Onnea ja terveyttä – miestenpäivän tämän vuotisen teeman mukaisesti – vielä kerran kaikille miehille!