Ilmastopolitiikkaa leimaa usein rajoitukset, supistukset, haittaverotus tai ylimääräiset maksut. On selvää, että edellä mainittuja keinoja joudutaan käyttämään, jotta vaadittaviin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi päästövähennysten osalta päästään, mutta innovoinnin edistäminen ja kannustinten käyttö olisi todennäköisesti vähemmän disruptiota ja vastarintaa aiheuttavaa politiikkaa, minkä lisäksi se parhaimmillaan luo lisää työpaikkoja ja vahvistaa kansantaloutta.
Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2 / vuosi, kun IPCC raportin mukainen 1,5 asteen lämpenemisen raja-arvossa pysyminen vaatisi hiilijalanjäljen supistumista noin kolmannekseen. On kuitenkin huomioitava, että Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta promillen luokkaa eikä CO2-päästöjen totaalinen eliminoiminenkaan Suomessa vaikuttaisi merkittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisella skaalalla. Tämä ei tarkoita, etteikö Suomessa kuluttajien ja yritysten tulisi toiminnallaan kantaa vastuuta ilmastoeettisyydestä, mutta samalla on myönnettävä, että pelkällä rajoittavalla politiikalla suomalaisten panos ilmastotalkoissa on mitätön.
Suomalaisilla on kuitenkin erinomainen mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin globaalilla skaalalla edistämällä esimerkiksi eko-innovointia ja cleantech-osaamista sekä luomalla kestävillä energiaratkaisuilla toimivia liiketoimintamalleja. Suomessa ympäristöosaaminen on ollut läpi historian vankalla osaamispohjalla sijaintimme asettamista ilmastovaikutuksista sekä fossiilisten polttoaineiden puutteesta johtuen. Suomalaiset ovat olleen innovatiivisia säästäessään kustannuksista ja kehittäessään energiatehokkuutta ilmasto-oloihimme. Vihreän talouden vaaliminen sekä sen muovaaminen vientituotteeksi vaatii kuitenkin investointeja esimerkiksi koulutukseen, joihin Vihreät vaativat lisäpanostuksia laadukkuuden takaamiseksi.
Edistämällä esimerkiksi cleantech-osaamista, panostamalla koulutukseen tai tukemalla vihreän toimialan yrityksiä verohelpotuksin tuetaan positiivisen ilmastokehityksen lisäksi kansantaloutta, sillä toimialan markkinan arvon on arvioitu eri lähteissä olevan useampi triljoona. Kehittämällä ratkaisuja jälkiteollisten ja teollistuvien maiden ympäristövaikutusten minimoimisen ratkaisemiseksi sekä innovoimalla esimerkiksi kehittyvien maiden energiainfrastruktuuriin voi Suomesta tulla globaali jättiläinen ilmastoteknologiassa sekä suurtekijä ilmastotalkoissa. Tehdään ilmastopolitiikasta Suomelle vientivaltti!