Tekijä: eva.tawasoli

Kuluneen vuoden aikana turvapaikanhakijat ovat olleet monissa foorumeissa kuuma puheenaihe. Oleskelulupien edellytysten kiristäminen keväällä 2016 oli virhe. Miksi ihmisiltä vietiin oikeus saada kansainvälistä suojelua humanitäärisin perustein?

Kuluneen vuoden aikana maahanmuuttoviraston päätehtävänä on ollut purkaa turvapaikkahakemusten ruuhkaa ja hallituksen linjana on ollut saada Suomesta ”vähemmän houkutteleva” EU:n ulkopuolella olevien pakolaisten silmissä.

Kansainvälisten sopimusten ja Suomen lakien perusteella Suomi on velvollinen antamaan suojelua sitä tarvitseville. Kiintiöpakolaisten kapasiteetin nostaminen on yksi keino vähentää laittoman maahanmuuton määrää. Tosi asia on se, että Suomi maksaa turvapaikanhakijoiden kustannuksia sinä aikana, kun heidän turvapaikanhakemuksia käsitellään. Toinen tosi asia on se, että heidän seassaan on myös ”elintasomatkustajia”.

Turvapaikanhakijat joutuvat oleskelemaan vastaanottokeskuksissa pitkiä aikoja, jopa vuosia. Tämä itsestään altistaa heitä passivoitumiseen, laitostumiseen sekä lisää mielenterveysongelmien riskiä. Tähän hätään järkevintä olisi, että Maahanmuuttoviraston henkilöstömitoituksia lisättäisiin edelleen. Tällöin hakemusten käsittelyajat lyhenisivät, virhearvioiden mahdollisuus vähenisi ja pitkällä tähtäimellä tämä olisi Suomelle taloudellisesti kannattavampaa sekä turvapaikanhakijoille inhimillisempää.

Miksi ei ole samantekevää, minkälaista ilma päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla taikka kotona on? Kulutamme valtaosan ajastamme sisätiloissa. Ihminen hengittää yli 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa.

Toksinen sisäilma sairastuttaa. Sisäilmasta aiheutuvat oireet ovat monenlaisia ja yksilöllisiä. Jollekin voi tulla lieviä oireita kuten silmien kutinaa, nuhaa ja yskää. Toisella voi ilmetä toistuvia keuhkoputkentulehduksia tai puhjeta vaikea astma. Taaperoiden sairasteluhan on normaalia, eivätkä vanhemmat välttämättä osaa yhdistää oireita päiväkotien tai koulujen sisäilmaongelmiin.

Vantaalaisten koulujen/päiväkotien sisäilmaongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa viranomaisilla. Rakennusten kunnostaminen on joka tapauksessa tehtävä tulevina vuosina, vaikka se aiheuttaisi jopa yli 150 miljoonan euron kustannukset kunnalle. Jos halutaan ajatella kustannustehokkaasti, rakennusten kunnostamisen viivästyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, sillä tällöin on maksettava myös sisäilmasta aiheutuvan terveydenhuollon kulut. Toivon koko sydämestäni, että talousongelmat eivät vaikuttaisi päätöksiin, jotka koskevat ihmisten terveyttä ja elämää.

Terveydensuojelulaki velvoittaa terveysviranomaisia valvomaan lasten oikeuksia kouluissa ja päiväkodeissa. Myös työnantaja on velvollinen huolehtimaan opettajien turvallisuudesta ja terveydestä sekä ennaltaehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat terveyshaittoja. Peräänkuulutan lasten ja opettajien oikeuksien kunnioittamista ja lain mukaisesti toimimista.

Jokaisella on oikeus terveeseen ympäristöön.