Kunta- ja aluevaalien jälkipyykki

Lupasin kirjoittaa ajatuksia sunnuntain vaalituloksesta – tässä niitä tulee.

Vaalien suurin käänne oli tietenkin perussuomalaisten kannatuksen puolittuminen. Se kertoo selkeästi, ettei Suomessa ole laajaa sympatiaa sille, että ensin leikataan toistuvasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta – lapsilta, vanhuksilta ja vammaisilta – ja sitten vielä ilkutaan ja ilakoidaan päälle.

Perussuomalaisten romahdusta on ehditty jo analysoida monesta suunnasta (esim. ”Kannatuksen puolittuminen ei ole normaalia, tutkija sanoo – pitää Purran selityksiä heikkoina”), joten en pureudu siihen tämän syvemmin. On silti hyvä huomioida, että äänestysaktiivisuus ei selitä mahalaskua – se ei juurikaan eronnut edellisistä vaaleista, joissa ps saavutti kaksinkertaisen tuloksen. ”Vastuunkantokaan” ei riitä selitykseksi, kun samaan aikaan muut hallituspuolueet menestyivät lopulta varsin hyvin. Kun lukee Hommaforumin kommentteja tai entisten ps-äänestäjien palautteita, käy hyvin nopeasti selväksi, ettei kylmän nihilistinen ja hyvinvointivaltiovastainen leikkauseetos puhuttele kovinkaan suurta joukkoa.

Jatka lukemista ”Kunta- ja aluevaalien jälkipyykki”

Jättilakot uhkaavat – ja se on Purran ja Orpon syytä

Jättimäiset lakot uhkaavat taas Suomea – ja se on Orpon ja Purran hallituksen syytä.

Lakot ovat suora seuraus siitä, kun hallitus päätti ideologisista syistä sotkea työmarkkinoiden tasapainon tuomalla lakiin joukon työntekijän asemaa heikentäviä uudistuksia. Nyt työntekijäpuoli – aivan oikeutetusti – pyrkii parantamaan asemaansa työehtoneuvotteluissa.

Koska tämä kirjoitukseni on hyvin kriittinen Orpon hallituksen toimia kohtaan, aloitetaan se toteamalla, että jaan hallituksen tavoitteen tuoda uudistuksia ja joustoja Suomen työmarkkinoille. Kirjoitin jo esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja, että työnteon kannustimia on parannettava ja työllistämisen esteitä on purettava. 1960-70-luvuilta peräisin olevat rakenteet eivät monellakaan tapaa mukaudu 2020-luvun tarpeisiin ja niitä on syytäkin uudistaa. Tässä hallitus on aivan oikeassa.

Mutta hallituksen keinot ovat olleet poikkeuksellisen huonoja. Hallituksen työmarkkinalinja on perustunut lähes kokonaisuudessaan työnantajien valta-aseman vahvistamiseen työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Työntekijöille tarjoillaan jos jonkin näköistä keppiä ja heikennystä. Tätä työntekijöiden oikeuksia heikentävää pakettia hallitus kutsuu ”pohjoismaiseksi työmarkkinamalliksi”. Hallitusohjelman julkaisusta lähtien oli selvää, että näin räikeä epätasapaino kostautuu – ja niin on nyt käymässä, kuten lakot osoittavat.

Jatka lukemista ”Jättilakot uhkaavat – ja se on Purran ja Orpon syytä”

Ruanda-malli on epäinhimillinen miljardiluokan turvallisuusriski

Ruanda-mallista maalataan populistisesti aivan liian ruusuista kuvaa, vaikka totuus on ihan jotain muuta.

Inhimillinen ulottuvuus on tietysti keskeisin Ruanda-mallin ongelmista. Tiedän, ettei kaikkia vaivaa mallin inhimilliset ongelmat kovin paljoa. Mutta toivoisin, että edes mallin järjettömistä kustannuksista ja turvallisuusriskeistä puhuttaisiin rehellisesti.

Esim. Iso-Britannialle Ruanda-malli maksaa yhtä turvapaikanhakijaa kohden noin kaksi miljoonaa euroa. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita tyypillisenä vuonna noin 5000, joten veronmaksajille tämä malli maksaisi karkeasti arvioituna 10 miljardia. Tämä tarkoittaisi valtionvelan tuplaamista.
Jatka lukemista ”Ruanda-malli on epäinhimillinen miljardiluokan turvallisuusriski”