Kuka saa harrastaa etnistä profilointia?

Ruskeat tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara listasi 21.3.2019  eduskuntavaalien ”ruskeita” ehdokkaita. Hubara kritisoi eduskunnan kokoonpanon valkoista homogeenisyyttä ja tarjoaa ratkaisuksi ”ruskeiden” kansanedustajaehdokkaiden äänestämistä. Päätoimittaja lokeroi ihmiset ihonvärin perusteella ja maalaa meille ”me-vastaan-he” -asetelman, jossa ”he” ovat pahat valkoiset kantasuomalaiset.

Hubara on oikeassa siinä, että eduskunnan kokoonpano ei ole heijastellut Suomen demografiaa. Pääkirjoitus ei kuitenkaan vastaa siihen, miksi edustus ei ole ollut optimaalinen. Syitä tulee etsiä paljon laajemmasta paletista kuin median sitoutumattomuudesta. Suurin syy lienee taloudelliset resurssit, sillä kansanedustajaehdokas joutuu laittamaan suuren määrän rahaa kampanjaansa. On myös hyvä muistaa, että Suomeen on vasta hiljattain tullut paljon maahanmuuttajia.

Hubara on yksi kovaäänisimpiä rasismin vastustajia. Siksi onkin kummallista, että hän itse sortuu karkeaan etniseen profilointiin. Hän lokeroi ihmiset ihonvärin ja taustan perusteella ja antaa ymmärtää, että vain kuvitteellinen ”ruskea” on paras edustamaan toista ”ruskeaa”. Valkoinen ei siihen ilmeisesti hänen mielestään kykene.

Olisimmeko hyväksyneet tilannetta, jossa kaikista homoseksuaaleista, vammaisista, ylipainoisista ja tietyn uskonnon edustajista olisi tehty oma listansa? Listoja voidaan kenties perustella monin eri tavoin, mutta Hubaran lista toimii hyvää tarkoitustaan vastaan. Meidän täytyy arvostaa ja kritisoida toisiamme ennen kaikkea osaamisemme, ajatustemme, arvojemme ja toimintamme perusteella.

Voiko listalla olevia yhdistää mikään muu tekijä kuin tuo esineellistävä ”rodullistettu” -termi? Onko mitään muuta, kuin Hubaran toimittama ihonvärin ja etnisyyden laadun mittaamiseen perustuva uhri-leima? Hubara on tosin ollut profiloinnissa valikoiva tai muuten huolimaton, sillä listalta puuttuu Kokoomuksen Rita Kostaman ja Joel Elmacin nimet. Tämä ei ole kuitenkaan kirjoituksen ongelmallisin asia. Ongelma on sen sanoma, jonka mukaan ”ihonvärillä” on väliä.

Hubaran etninen profilointi ei edesauta rasismin kitkemisessä vaan toimii aivan päinvastoin. Pahimmillaan se herättää närkästystä ehdokkaita vastaan. Listaa voidaan käyttää myös rasistisiin tarkoituksiin. Lisäksi se luo toiseuden tunnetta meissä uussuomalaisissa. Kuten listaan päätynyt Binga Tupamäki toteaa: ”Henkilökohtaisesti minun toiseuden tunnetta ruokkii kaikista eniten se, että jatkuvasti halutaan korostaa kaikkien ulkomaalaistaustaisten erilaisuus valkoisista. En ole tähän asti eduskuntavaalikampanjassani kokenut tällaista esineellistämistä jonkun toisen identiteettipolitiikan hyväksi.”

Emme voi harjoittaa tekoja, joita emme muille salli. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen merkitsee sitoutumista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, jotka ovat yhteiskuntamme tukipylväät.

Kirjoittajat:

Eva Tawasoli, Vihreiden kansanedustajaehdokas

Seida Sohrabi, Yhteiskuntavaikuttaja