Tekijä: eva.tawasoli

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 10.9.2018

 

Lapsi SIB-hanke:

Vantaalla valmistellaan Lapsi SIB-vaikuttavuusinvestointihanketta syksyllä 2018. SIB-hankkeen vaikuttavuustavoitteena Vantaalla on ehkäistä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten päätymistä lastensuojelun palveluihin oireilunsa vuoksi. Vaikuttavuusinvestointihanke tähtää siihen, että palvelujen parantamisella ja palveluaukkojen poistamisella kehitetään merkittävästi ko. kohderyhmän palveluja ja tukea. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää mm. lastensuojelun kustannuksia.

Vihreät kannattavat innovatiivista, inhimillistä ja myös taloudellisesti kustannustehokasta lisäpalvelua olemassa olevien palvelujen tueksi. Hankkeen palvelukokonaisuuden sisältö vastaa perheen yksilöllisiä tarpeita. Ongelmiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttaa myös myönteisesti lieveongelmien riskien kitkemiseen ja pienentämiseen. Lisäksi tässä hankkeessa positiivista on se, että rahasto kattaa toiminnan rahoituksen riskit, eli kuntaan ei kohdistu taloudellisia riskitekijöitä.

 

Apotti:

Suunnitelmien mukaan hankkeen käyttöönottoaika on 9.11.2018.  Apotti-hanke on ollut kallis prosessi ja Vantaa on velkaantunut hankkeen valmistelun myötä. Tulevaisuudessa kuitenkin velat menevät maksettavaksi maakunnalle, koska Apottia tullaan käyttämään Uudellamaalla. Apotti-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä kuntalaisilla on mahdollisuus hyödyntää Maisa-sovellusta/ nettisivuportaalia tutkimustulosten tarkistukseen, yhteydenottoon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, ajanvarauksiin, palautteiden tekoon jne.

 

Lastensuojelun tilanne Vantaalle

Itä-Vantaalla on edelleen pulaa sosiaalityöntekijöistä. Tämä ongelma on siis valtakunnallinen eikä koske vain Vantaata. Tästä johtuen Vantaa on joutunut palkkaamaan sosionomeja sosiaalityöntekijän työtehtäviin. Vantaan lastensuojelun asiakkaina on nyt noin 1100 lasta ja tavoitteena on, että asiakasmäärä tippuu 10% vuosittain.

 

Lautakunnan tekemät muutokset talousarvioesitykseen

-Kohta 5. Terveyspalvelut: Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille Vantaalaisnuorille

Vihreiden aloitteesta lautakunnassa keskusteltiin alle 25 vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn hyödyistä sekä mm. myönteisistä kustannustehokkaista vaikutuksista. Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitykseen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi 2019 – 2022 tämän kohdan: ”Ehkäisy laajennetaan alle 25 vuotiaisiin”.

 

-Kohta 7. Vanhus ja vammaispalvelut

Valtuutettu Tiina Tuomela esitti, että ”tulosalueelle esitetään 58 kpl uusia vakansseja, joista 13 vakanssia osoitettaisiin kotihoitoon ensi vuodelle. Alkuperäisen tekstin mukaan kotihoitoon on osoitettu 10 vakanssia. Perustelu tälle esitykselle oli se, että Vantaan väestö vanhenee vauhdikkaasti ja on tärkeätä, että vakanssien määrän nostettaisiin hoidettavien määrän kasvun myötä. Tästä esityksestä äänestettiin lautakunnassa ja enemmistö äänesti pohjaesityksen alkuperäisen ehdotuksen puolesta. Itse äänestin 13:n vakanssimäärän puolesta. Esitystä ei hyväksytty enemmistön päätöksen perusteella. Esitykseen kuitenkin lisättiin tämän kohdan: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että vanhushuollossa seurataan huolellisesti sitä, että vanhusten määrän kasvu huomioidaan henkilöstön mitoituksessa”.

 

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama tutkimushanke Tasa-arvoa talousarvioon -selvitys julkaistiin 4.9.2018. Tutkimuksessa on tarkasteltu hallituksen talousarvion tasa-arvo- ja sukupuolivaikutusten arvioinnin merkitystä ja sitä, että miten tasa-arvovaikutuksia korostaa läpileikkaavasti päätöksenteko- ja lainvalmisteluprosesseissa kaikissa ministeriösektoreilla. Tasa-arvoa talouteen-hankkeen tavoitteena on lisätä valtiohallinnon sekä virkamieskoneiston ymmärrystä sukupuolivaikutusten arvioinnin merkityksestä, kannustaa etenkin päättäjiä asennemuutokseen sekä edistää sukupuolitietoisen budjetoinnin käytäntöjen yhteensovittamista suomalaiseen talouspolitiikkaan.

Tutkimuksessa on tarkasteltu Juha Sipilän hallituksen politiikkaa ja todettu, että päätöksenteossa sukupuolivaikutuksia ei ole otettu ollenkaan huomioon. Mm. Juha Sipilän hallituksen verotuksen ja sosiaalietuuksien tekemien muutosten myötä keskimäärin valtaosa hävinneistä on naisia. Lisäksi vero- ja etuusreformien myötä naisten tulot ovat pienentyneet miehiin verrattuna. Istuvan hallituksen aikana tehdyistä muutoksista hyödyt ja tappiot ovat kohdistuneet eri ihmisryhmiin eri tavalla. Esimerkiksi hallituksen politiikasta hyötyivät useammin työikäiset ja yläluokkalaiset kuin eläkeikäiset ja pienipalkkaiset. Myös hallituksen työllisyysreformin vaikutukset kohdistuivat selkeästi naisiin, ja vaikutuserot eri mies- ja naisryhmien välillä olivat suuria. Vaikka istuvan hallituksen aikana valtiovarainministeriö on antanut määräyksen tasa-arvonäkökulman sisällyttämiseen talousarvioesityksiin ja ohjaukseen, ei valtioministeriö silti ole ottanut vastuutta käytäntöjen kehittämisestä ja seurannasta. Valtionhallinnossa arvioidaan verojen ja etuuksien välittömiä vaikutuksia tulojakoon, mutta arviota ei tarkastella tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulma ei tähän mennessä ole myöskään ollut mukana politiikkaelinten työllisyysvaikutuksien arvioinnissa ja tutkimustyössä. Suomalaisen talouspolitiikan virhe on se, että vaikka tasa-arvovaikutusten arviointia on tehty jo pitkään, silti ei ole ollut riittävää tahtotilaa sukupuolivaikutusten arvioinnille talouspolitiikan näkökulmasta.

Lisäksi kyseenalaista on, että tasa-arvoministeri on linkitetty sosiaali- ja terveysministeriön alle, vaikka näiden eri ministeriöiden vastuualueet ovat eri. Lisäksi on ongelmallista, että muissa ministeriöissä tehtyjen lainsäädäntöjen valmistelussa ei tehdä tasa-arvovaikutusarviointia ja tasa-arvoasiat jätetään usein sille ryhmälle, jolle tasa-arokysymykset on annettu arvioitavaksi. Korjausliikettä kaipaavat myös valtionhallinto ja eri ministeriösektorit, sillä vaikka kaikki ovat samassa korttelissa, yhteistyö ei pelaa ja tiedon kulku ministeriöiden välillä ei ole saumatonta. Toisaalta kaikki ministeriösektorit omassa valmistelussaan ovat aina viime kädessä riippuvaisia valtionvarainministeriön poliittisesta tahdosta ja virkamiesten tulkinnasta, että mitä asioita nähdään välttämättömiksi hoitaa. Niin politiikassa, kuin hallinnossa keskeisin haaste on asenneongelma: oletetaan, että tasa-arvo voi heikentää taloutta, vaikka todellisuudessa tasa-arvo ja talous yhdistettynä edistävät hyvinvointia sekä kestävää yhteiskunnallista kehitystä.

Suomessa siis esiintyy edelleen taloudellista epätasa-arvoa eri sukupuolten välillä: keskimäärin naisten taloudellinen asema on heikompi kuin miesten. Tämän ongelman vuoksi tasa-arvo- ja sukupuolivaikutusten arvioinnin merkitys taloudessa korostuu entistä enemmän.  Sukupuolivaikutusten arviointi on yksi tapa, jolla voidaan konkretisoida, että mitä seurauksia ja vaikutuksia talouteen liittyvistä päätökset voi tulla eri ihmisryhmiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Hankkeessa tasa-arvovaikutusten arvioinnin parhaaksi tutkimusmenetelmäksi on todettu intersektionaalinen tutkimusmenetelmä, sillä poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisiin usein eri tavalla. Intersektionaalisen tarkastelun mukaan pelkästään yksilöiden tulonlähteiden arvioinnin perusteella ei voida määritellä yksilön taloudellista hyvinvointia, vaan siihen vaikuttaa sukupuolinäkökulma, ikä, perhetyyppi, sosiaalinen asema jne. On tärkeää, että tasa-arvon näkökulma otetaan mukaan päätösten valmisteluun alusta lähtien ja taloutta koskevan päätöksenteon aikana varmistetaan, että väestön moninaisuus on otettu huomioon. Esimerkiksi jopa neutraalilta kuulostava päätöksenteko voi vaikuttaa eri sukupuolen edustajiin eri tavalla.

Pahin isku tämän hetkiselle Suomen saavuttamalle tasa-arvolle on tasa-arvon itsestään selvyytenä pitäminen. Meidän ei pitäisi sallia takapakkia tasa-arvossa, jota on saatu kovalla työllä ja sinnikkyydellä, päinvastoin meidän on vaadittava päättäjiltä kiinnittämään erityistä huomiota tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Tärkein askel kohti tasa-arvoisempaa Suomea ennen kaikkea on poliittinen tahtotila. Muutos alkaa siitä, kun tasa-arvo nostetaan hallituksen sekä ministeriöiden virkamieskoneiston prioriteettilistalle. Me tarvitsemme Suomessa sellaista poliittista tahtoa, joka puolustaa tasa-arvonäkökulmaa, niin miesten kuin naisten tasa-arvoa, nuorten ja lastemme asemaa sekä työelämäkysymyksiä eri sukupuolten välillä. Me tarvitsemme sellaista lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon ihmisten moninaisuuden.

Maapallo on lämmennyt yhden asteen viimeisen reilu sadan vuoden aikana ja vaikutukset näkyvät jo nyt: lisääntynyt kuivuus ja kuumuus, äärisääilmiöt, metsäpalot, jäävuorten sulaminen jne.

On vain ajan kysymys, että ongelmat tulevat pahemmaksi myös Suomessa. Jos tätä menoa edetään ruuan tuottaminen vaikeutuu, makeaa vettä ei riitä kaikille, osa maapallon alueista muuttuvat asuinkelvottomaksi ja miljoonia ihmisiä joutuu pakolaiseksi.

3 tapaa miten jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen:

1. biokaasun ja sähkön käyttö autoiluun ja fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen.
2. Kasvispainotteinen ruokavalio
3. Uusiutuvan energian hyödyntäminen.