Ruanda-malli on epäinhimillinen miljardiluokan turvallisuusriski

Ruanda-mallista maalataan populistisesti aivan liian ruusuista kuvaa, vaikka totuus on ihan jotain muuta.

Inhimillinen ulottuvuus on tietysti keskeisin Ruanda-mallin ongelmista. Tiedän, ettei kaikkia vaivaa mallin inhimilliset ongelmat kovin paljoa. Mutta toivoisin, että edes mallin järjettömistä kustannuksista ja turvallisuusriskeistä puhuttaisiin rehellisesti.

Esim. Iso-Britannialle Ruanda-malli maksaa yhtä turvapaikanhakijaa kohden noin kaksi miljoonaa euroa. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita tyypillisenä vuonna noin 5000, joten veronmaksajille tämä malli maksaisi karkeasti arvioituna 10 miljardia. Tämä tarkoittaisi valtionvelan tuplaamista.
Jatka lukemista ”Ruanda-malli on epäinhimillinen miljardiluokan turvallisuusriski”

Eilisen kauhut, tämän päivän opetukset: Holokaustin muistopäivä

Holokaustin uhrien muistopäivää vietetään tänään Suomessa ensimmäistä kertaa. Muistopäivän tarkoituksena on muistaa Natsi-Saksan toisen maailmansodan aikana vainoamien ja murhaamien juutalaisten ja muiden uhrien muistoa.

Vierailin toissa kesänä Auschwitzissa, natsien brutaaleimmassa tuhoamisleireissä, jossa murhattiin karuimpien arvioiden mukaan jopa 1.5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa murhatuista oli juutalaisia, mutta myös muita natsi-ideologian mukaan ”alempiarvoisiin rotuihin ja ihmisiin” kuuluvia, kuten romaneja, slaaveja, homoseksuaaleja ja kehitysvammaisia kuljetettiin teloitettavaksi massoittain kaikkialta Euroopasta.

Vaikka Auschwitzissa esillä oleva historia – kuten mm. teloitettujen pienten lasten säilötyt vaatteet – laittaa palan kurkkuun ja tekee vatsan kipeäksi koko vierailun ajaksi, on siellä käynti arvokasta ennen kaikkea siksi, että se pakottaa pohtimaan, olemmeko oppineet ihmiskuntana kamalista virheistämme.

Jatka lukemista ”Eilisen kauhut, tämän päivän opetukset: Holokaustin muistopäivä”

Kokoomuksen koulutuslupaus – osa 2.

Sadat tai tuhannet opiskelijat ainakin 17 suomalaisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukiossa ovat asettuneet protestoimaan voimakkaasti hallituksen petettyjä lupauksia vastaan. Opiskelijat elävät jo nyt köyhyysrajan väärällä puolella ja ennen vaaleja heille luvattiin, ettei heiltä leikata. Mutta kas kummaa – hallitus tulee leikkaamaan myös opiskelijoiden valmiiksi surkeasta toimeentulosta.

Opiskelijoiden ahdinko ei ole ihme. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka odotetaan velkaantuvan saadakseen ruokaa ja maksaakseen laskut. Ja nyt hallitus työntää heidät vain syvemmälle ihmisarvoisen toimeentulon alapuolelle.

Seuraukset eivät varmasti tule olemaan kaunista katsottavaa. Jo nyt joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveyden ongelmista ja yhä useampi kertoo syyksi taloudellisen ahdingon. On päivän selvää, että näillä päätöksillä valmistumisajat tulevat vain pitenemään ja opiskelijat valmistuvat työelämään valmiiksi uupuneina ja ahdistuneina. On hankala nähdä, miten tästä syntyy säästöä.

Jatka lukemista ”Kokoomuksen koulutuslupaus – osa 2.”