Purra on väärässä: pienet tuloerot eivät ole ongelma vaan talouskasvun lähde

Valtiovarainministeri Purra väitti tänään blogikirjoituksessaan, että Suomen ”liian pienet tuloerot ovat ongelma”. ”Liian pienet tuloerot ovat ongelma” -väite kuuluu nykytutkimuksen valossa niihin ihan samoihin tatcherilaisiin ja reaganilaisiin voodoo-talousteorioihin kuin trickle-down-ilmiöt ja Lafferin käyrät, joihin vedoten usein perustellaan leikkauksia, jotka tekevät vähäosaisten elämästä mahdollisimman kurjaa.

Suomen talouden ongelmien syy ei ole liian pienissä tuloeroissa. Keskeiset syyt haasteisiimme löytyvät vanhenevasta väestöstä, joka pienentää työvoiman kokoa ja kasvattaa palvelutarvetta, kuten terveydenhuoltoa ja hoivaa. Vanheneva väestö tekee investoinnit vähemmän houkutteleviksi ja rajaa yritysten mahdollisuutta kasvaa. Nämä ovat ne asiat, jotka tulisi ratkoa talousongelmien korjaamiseksi.

Mm. OECD:n ja IMF:n tutkimusten mukaan tasainen tulonjako lisää talouskasvua – eli juuri päinvastoin kuin Purra esittää. Tämä johtuu siitä, että talouskasvun synnyttävä yritystoiminta edellyttää vakaata investointimaaperää, jonka tasaisen tulonjaon tuoma yhteiskuntarauha takaa. Lisäksi tasaisen tulonjaon maissa koko yhteiskunnan osaamispotentiaali saadaan optimaalisesti käyttöön, kun varallisuus ei määrää ihmisen mahdollisuuksia. Epätasaisen tulonjaon maissa vähäosaisten potentiaali menetetään. Suomen pankki on kirjoittanut jo monta vuotta sitten hyvää analyysin tasaisen tulon jaon ja talouskasvun positiivisesta yhteydestä kertovasta tutkimuksesta.

Jatka lukemista ”Purra on väärässä: pienet tuloerot eivät ole ongelma vaan talouskasvun lähde”

Perussuomalaiset vastustavat kansalaisaloitteella perussuomalaisten leikkauksia

En enää tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Perussuomalaisten paikallisyhdistys kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla vastustetaan hallituksen päätöksiä sairaalapalveluiden alasajosta ja sote-määrärahojen leikkauksista. Näistä leikkauksista ovat vastanneet päävastuullisina perussuomalaisten omat ministerit: sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja valtiovarainministeri Riikka Purra.

Sinänsä Savonlinnan perussuomalaisten paikallisyhdistys on kyllä täysin oikealla asialla vastustaessaan hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajoa. Mutta onhan se nyt vähintäänkin hämmentävää, että hallituksessa esitetään kovanaamaista saksienheiluttelijaa ja piiritasolla vastustetaan oman puolueen ministerien toimintaa.

Se ei myöskään ihmetytä, että hallituksen sote-leikkaukset alkavat herättämään kiivasta vastustusta. Kouvolan päivystyksen alasajosuunnitelmat saattoivat olla yksi syy siihen, miksi perussuomalaiset ottivat kaupungissa lähes -9%-yksikön kannatuslaskun EU-vaaleissa.

Jatka lukemista ”Perussuomalaiset vastustavat kansalaisaloitteella perussuomalaisten leikkauksia”

Kirsikoita kakusta ja rusinoita pullasta

Historiallisen laajat lakot pysäyttävät Suomen. Orpon hallitus yhdessä elinkeinoelämän kanssa ovat ajautuneet täydelliseen yhteentörmäykseen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Suomen työmarkkinat ovat ajautuneet ennen näkemättömään umpisolmuun.

Koska analyysini seuraavat osat tulevat olemaan erittäin kriittistä Orpon hallituksen toimien tarkastelua, aloitetaan kirjoitus toteamalla, että jaan kuitenkin hallituksen tavoitteet. Kirjoitin jo esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja, että työnteon kannustimia on parannettava ja työllistämisen esteitä on purettava. Suomen työmarkkina ei mukaudu monellakaan tapaa nykypäivän tarpeisiin ja niitä tulee kyllä uudistaa ottamaan huomioon 2020-luvun ominaispiirteet, joita meidän 1960-70-luvuilta peräisin oleva malli ei huomioi.

Orpon hallituksen keinot ovat kuitenkin luvalla sanoen erittäin karut hyvin monella tapaa. Suomen työmarkkinapolitiikassa on pyritty vuosikymmenet työnantajien ja työntekijöiden reilun vallan tasapainoon. Tälle pohjalle on rakentunut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luottamusperusta. Jo hallitusohjelman julkaisun jälkeen oli selvää, että näin röyhkeä ja epätasapainoinen työmarkkinavallan uusjako tulee kostautumaan ja niin on nyt käymässä.

Jatka lukemista ”Kirsikoita kakusta ja rusinoita pullasta”