Eduskuntavaaleista on nyt neljä kokonaista yötä ja nyt pöly on laskeutunut sen verran, että on sopiva aika aloittaa pesemään Vihreiden vaalituloksen jälkipyykkiä.
Aloitetaan toteamalla faktat: Vihreiden huonoa eduskuntavaalitulosta ei voi laittaa väärien teemojen, taktisen äänestämisen tai tunnettujen ehdokkaiden puutteen piikkiin. Me olimme jo aluevaaleissa n. 7 % puolue ja eduskuntavaalit olivat pikemminkin sinetti tälle. Yhteensä nämä olivat jo kolmannet perättäiset vaalit, joissa otimme niin sanotusti turpiin, koska kuntavaalitkin olivat meille pahasti tappiolliset. Esimerkiksi Helsingissä meillä oli tälläkin kertaa kivenkova ehdokaslista ja siellä romahdus taisi olla kaikkein suurin.
Mahdollinen taktinen äänestäminen ja pääministeripeli toki teki näistä vaaleista erityisen hankalat. Mutta peiliin katsomisen paikka on siinäkin, jos äänestäjä valitsee mieluummin lopputuloksen kannalta todella epävarman taktikoinnin kuin Vihreiden äänestämisen. Mikään puolue ei omista yhtäkään äänistä ennen kuin ne on annettu ja on meidän Vihreiden tehtävä vakuuttaa äänestäjät siitä, että meidän äänestäminen on kannattavin vaihtoehto. Tässä epäonnistuimme.